perjantai 3. elokuuta 2012

Discon & Magin pennut syntyneet 30.7.2012. Disco's & Magi's puppies born on 30th July 2012


Kennel Wolf Magic pentue syntyi 30.7.2012 tiineyspäivänä 58 laskettuna astutuksesta. Kuten tiedät, onnelliset vanhemmat ovat Disco aus der Königshöhle ja Black Chance Magic. Kaikki pikku taikasudenalut ovat erisävyisiä harmaita.
Seitsemän on tähtiä Otavassa, Veljeksiäkin oli seitsemän ja Lumikillakin oli seitsemän kääpiötä. Ystäväni "Karhulan täti" vitsaili vielä 7 Upista;)
Minä olenkin jo aikoja sitten puhunut "tanssii susien kanssa pentueesta" ja taikasuden pennuista. Oli miten oli, rakkailla lapsilla on aina monta nimeä.
Nimistä puheenollen: markkinointsieluni keksi heti kolmetoista nimeä varmuuden vuoksi, kun isäksi varmistui Disco. Iskän kunniaksi kaikki pennut nimetäänkin eri tanssien nimillä. Omat ihmiset antavat sitten omat hellittelynimensä.  
                                                     7 on tähtiä Otavassa.
Laitoinkin heti tekstiä Wolf Magicin blogiin. Sieltä voit käydä kurkkaamassa syntymäpainot - ja ajat. Kerronpa täällä eiliset painot (pennut neljän päivän ikäisiä) : Pentu 1 narttu = 640 g, pentu 2 narttu =650 g, pentu 3 uros =640 g, pentu 4 narttu = 640 g, pentu 5 narttu = 650 g, pentu 6 uros = 590 g, pentu 7 uros = 590 g. Hyvinhän nuo ovat kasvaneet, eikä ihme, roikkuisivat Magin tissillä koko ajan. Kolme pennuista onkin "tuttipalleroita", niiden on pakko nukahtaa emän littana nisä suussaan.  Olen erikoisen iloinen että "pikkumies", pentu 6, on ottanut muita hyvin kiinni. Hanakasti se jo työntääkin toiset pois tissiltä ja tuhisee kuin siili.
Pentu 5 on myös oma persoonansa. Se huusi täyttä kurkkua tullessaan maailmaan " täältä tullaan!!!" Sen ääni on kimein, ja se on aina äänessä yrittäessään ryömiä huojuen kohti maitobaaria.
Kerron myös täällä blogissa että Magi hoiti synnytyksen ihan itse. Koko repertuaarin pentukalvojen ja jälkeisten syömistä myöten. Minä ainoastaan siivosin pentulaatikon sotkuja hiki hatussa minkä ehdin, ennen seuraavan pennun tuloa. Jokainen pentu ehti hyvin imeä ternimaitoa, ennenkuin laitoin ne viltillä reunustettuun lämpökoriin, pois emän jaloista seuraavan pennun tullessa maailmaan. Emän vaistot heräsivät heti.
Turha täällä on väsymystään valitella - tekisin saman 5,5 vuorokauden valvomisrupeaman jälkeen uudestaankin - niin iloinen olen näistä pikku taikasusista.
Tässä yhteydessä kiitän vielä täälläkin omaeläinlääkäri Maijaa ja tytärtäni Anninaa arvokkaasta avusta. Pikkuinen pentu 5 ei olisi ehkä oppinut imemään ilman Maijan neuvoja. Maija kävi vielä seuraavanakin päivänä tarkistamassa pikkuisen kunnon, ja totesi normaaliksi. Tähän pentuun on nyt jo kehittynyt jonkinlainen side, taidan pitää pikkumiehen itselläni. Erikoiskiitokset kuuluvat myös Sirpalle ja Päpälle arvokkaista neuvoista ja tuesta. Viime hetken pentulaatikon teosta vastasi Tuomo, ja hyväksi on loota todettu hienoine makaamispuomeineen kaikkineen. Puomit ovat ainakin 10 kertaa osoittautuneet tarpeellisiksi, kun väsynyt emä olisi muuten maannut pennun päällä. Kiljuva pentu on ollut sievästi turvassa kourussa. Oli minulla toki toimiva pentulaatikko ostettuna, mutta kuten ystäväni tietävät, olen vähän "siivousneurootikko". No, jynssäsin lootaa niin että saranat lähtivät huit hiitiin, ja itse levyn pinta meni kupruisille säleille. Kiitos myös hyville ystävilleni Lisselle, Annelille, Jannalle ja Annelle, jotka pelastavat nuo marjat puskista. Jannalta saan videon lainaksi. On ihan pakko saada kuvattua tuota orkesteria vireessä (tai en tiedä onko se modernia soitantaa) ja heiluttamassa ylös sojottavia suoria saparoitaan  imun tahdissa. :D

Kaikille nartuille on löytynyt harrastava koti. Haku tuntuu olevan kaikien juttu. Hienoa! Bravo! Yksi narttuvaraus vahvistuu maanantaina, ottajia on takataskussa. Vapaana kaksi urosta.
Nyt lähden taas ihastelemaan noita pieniä ihmeitä pentulaatokon vieressä olevalle sängylle. Heippa!


The very first Wolf Magic litter for Disco aus der Königshöhle and Black Chance Magic was born on 30th July, two days ahead. Calculation of pregnancy began from the only mating day. As a first timer, Magi laboured following her instincs. She did everything by herself. I was the cleaning lady. The mess after every pup was liters of fluids. After sucking the precious milk, each puppy was moved to a warm basket, filled with woolen blanket. The basket was really needed, since I had to get the previous puppy away from Magi's feet, when there was another one coming. Luckily the labouring started on monday morning at 9.00 am, and our vet was at home. Everything went by the book up to pup nr 6. He was smaller, and didn't quite figure out how to suck milk. Our vet came after one hour from her nearby home. She left her guests with her vet husband to entertain for a while. She gave me instructions how to try get the puppy sucking mother's milk. I held the puppy inside my blouse against my skin, and milked constantly some drops of milk from Magi, and gave the puppy few drops at the time. Next morning rewarded us - puppy sucked slowly tasting his mother's milk nipples. Yes! We continued the training, and in no time he knew how to suck from milk bar! We have a special bond already, and I think , this is the one, I keep for myself. As I am a single mother here, it really was a busy day, after being wake the previous night and part of the previous of that - and the next 3 nights after the birth - I am not quite sure what I write. Sorry fo that:) anyway, I would do it again. Puppies are so precious. By the way: all pups are different shades of gray, some darker and some lighter and 3 have "wolf marks" after the nails.
All the puppies have gained about 200 grams weight after 3 days. Even the little guy has reached the others. He is now moving others away, when he's on Magi's milk bar:)
The litter is 3 males and 4 bitches. All the bitches are reserved, 2 males available. For more information about the weight etc. in Wolf Magic's Blog     www.kennelwolfmagic.com



Posted by Picasa

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Maha roikkuu

Short english version at the bottom of this story.

Puuh. Kuuma! Magilla on tukalat olot vaikka ulkona ei niin kuuma olekaan. Tänään lämpömittari huitelee kuitenkin + 25 asteessa, ja mamma hakeutuu sisätiloihin. Tänään on meneillään tiineyspäivä 53 viikolla 8. Maha kasvaa, ja nyt se on laskeutunut jo alaspäin. Yöt menevät jo rauhallisemmin, sillä laitoin Magille petin sänkyni päätyyn lattialle. Se oli hyvä ratkaisu.

Istuminen ei enää onnistu mitenkään ryhdikkäästi. Asento muistuttaa lähinnä possuemakkoa. Tissitkin sojottaa  silleen tötteröllään. Oikeastaan noita voisi jo kutsua utareiksi.

Se pallo se pallo:)
Lämmöt ovat nyt lähteneet laskeutumaan normaalista 38,5 Celsiuksesta. Aamulämpö oli 37,6, samoin päivälämpö. Nyt vaan odotellaan.

We just wait and wait. Today is the day 53 of Magi's pregnancy, and she is quite restless. She should hold at least to day 60. Her temperature has lowered already to 37,6 Celcius from normal 38,5 Celsius.
Sitting is not her favourite position any more, and tits are growing all the time. Her belly has also lowered quite a bit down.
Fortunately the climate here in Finland has been cold enough for this pregnant mother. Today it's + 25 Celsius and Magi likes to stay inside.
Posted by Picasa

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

7 tiineysviikko aluillaan

English version at the end of Finnish text.



Se olisi tänään niinkuin 43 tiineyspäivä meneillään. Täysiaikainen tiineys on 4 elokuuta, mutta näissä asioissa minua viisaammat sanovat että ensikertalainen, tai suuren pentumäärän kantava narttu synnyttää usein aiemmin. Tissit kasvaa, kuten kuvasta näkyy. Maahanmeno on aina silleen puolikyljellään, ja kävely muistuttaa yhä enemmän mummokävelyä.  Tikut, kepit ja pallot on edelleen kova sana. Leikkiä pitäisi koko ajan. Ruokahalu sen sijaan on valtava, varsinkin illalla. Päivisin olen kerännyt tälle Marja-Mamma-Magille kämmenelleni metsämansikoita, jotka ovat koiran suurinta herkkua - tai siis karviaismarjojen jälkeen. Metsämanskat ovat kuulemma niin hankalissa paikoissa, ettei niitä saa suuhun. Niin varmaan:) Kylläpä koiruli löysi niitä ihan  itse kun rupesin suuntaamaan näitä herkkuja myös omaan suuhuni. Puutarhamansikoita se syö suoraan mansikkamaalta.



Kerron vielä täälläkin siitä operaatio siankovien piilotuksesta. Magihan saa usein iltaisin savustetun siankorvan. Nyt joka sohvatyynyn alla sohvien nurkissa, ja porstuan tyynyn alla on piilotettuna siankorva. Yhteensä 6 kappaletta + yksi jossain kukkapuskassa ulkona. Tämä selvästi korreloi pentujen määrän kanssa:) . On oikeasti hauskaa seurata kuinka piilot tarkistetaan joka ilta, asia jota Magi ei koskaan ennen ole tehnyt, vaikka olisikin piilottanut korvan sohvatyynyn alle - siis sohvan istuintyynyn.  Yhtenä yönä heräsin tassujen rapinaan ja vinkumiseen. Kas vaan ; Magi-Mammahan se täällä tepasteli kahdelta yöllä siankorva suussaan. Koirani oli erittäin huolestunut mihin korva nyt piilotetaan, kun sohvien nurkat ovat jo varattuja. Käväisin siinä samassa omilla asioillani ja makuuhuoneen portti jäi auki. Siellähän mamma köllötteli poikittain, siankorva nätisti pään vieressä. Siinä sitten nukuimme aamuun: Magi, siankorva ja minä. Tästä episoodista sain Facebook-kaveriltani itselleni intiaaninimen: "nukkuu siankorvan kanssa" . Oli siinä naurussa pitelemistä (oikeasti nauroin ihan kippurassa). Magillahan jo intiaaninimi onkin " kiiltää kilpaa auringon kanssa". Nyt karva ei kovin kiillä, varmaankin tiineyden vuoksi.
Olen hössöttänyt sydämeni kyllyydestä. Pentuhuoneesta saivat tapetit lähdön. En taida ihan heti moiseen hommaan toista kertaa ryhtyä - niin tiukassa ne olivat. Seinät paklattiin ja hiottiin, alusmaalattiin, hiottiin vielä ja maalattiin ; yksi seinä hieman vaaleammalla kuin kolme muuta. Kaksi rönttövaatekertaa jouti roskiin. Olin kyllä välillä yltä päältä maalissa, mutta hieno tuli. Sävy on kellertävään päin. Näin sinne sopivat hyvin (en sano että silkkiverhot;) ) verhot, jotka ovat oranssit. Lisäksi kaksi sänkyä, joista toisen maalasin valkoiseksi, ja pieni pöytä. Se on siinä. Niin, tottakai on pitävää alustaa, karva-alustaa ja pentulaatikko. Pentulaatikon ajattelin väsätä filmivanerista mitoilla 150 x 150 x 60 cm. Ei ole mitään järkeä teettää pentulaatikkoa tämän yhden pentueen takia. Ettei kenelläkään lukijoista sattuisi olemaan suunnilleen tuon suuruista vuokrattavana?
Synnytyksessä tarvittavat tavarat on kaikki hankittu.

Alustava pentujen varaustilanne: 3 narttua ja 2 urosta
 
The pregnancy is now at day 43. Puppies should be born in the beginning of August. The 4th of August is fulltime pregnancy with 63 days, but experts say that firstimers deliver earlier.
I have done puppyroom ready. It was quite a job to take off wallpapers, fill in holes, paint with base paint and finally with the colour I had chosen. I chose a bit yellowish colour because of curtains (I don't mention that they, silk curtains,  were bought from Beijing). Hih:) I have bought a gate, different carpet-style mats on the floor etc. The only thing, which is still missing is the box approx. 150 cm x 150 cm x 60 cm for mom and puppies. There is no sence that make it only for this litter, since this will be the only one. Hope someone here in Finland has one for rent.
Anyway , everything goes smoothly and Magi has a huge appetite. She really would eat anything. Our favourites are wild strawberries, which I had to serve her from my hand:) She learned how to pick them by herself when she saw my hand going into my mouth more often than into her mouth. I give every evening one smoked pig's ear for Magi as a snack. She has hidden 6 of them into various corners of my couches quite deep. One is outside in some flower bench. Maybe she spares those for puppies?
One night I woke up when hearing a scratching sound and whining. I thought she wanted outside for pee. No, no, she had one pig's ear in her mouth, and the whining was for worrying where to hide this one. Instead, I went to pee (inside toilet;) ) and left the gate open by mistake. There she was, in my bed , sound asleep with the ear. At that time I remembered why a dog is not allowed to sleep in my bed. There was barely one corner room for me.
Preliminary reservations for puppies: 3 bitches and 2 males.
Posted by Picasa

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Magi on tiine!

Short English version at the end of finnish story.
Odotettavissa 7 pientä taikasutta
7 Wolf Magic puppies should be born in the beginning of August
 Kolmisen viikkoa on menty repertuaarilla: " Yäk ruokaa! En voi syödä kun mahassa kiertää!"
Magihan on syönyt raakaravintoa iät ajat, mutta nyt ei maistu. Ei käy porsaanliha, poronliha, kalkkunan-, tai broilerinliha.  Ei maistu lohi, maha, tai sisäelinseos. Magin mielestä pilaan hänen ruokansa lopullisesti lisäämällä siihen rypsiöljyä ja vihannesseosta. Ihan kuin pientä lasta houkuttelisi syömään, kun piilotan sapuskaan kalkkunafileen tai juustonpalasia. Aivan tyypillisiä raskausoireita, ei sen kummempaa. Samoin kuin nisien turpoaminen ja muuttuminen vaaleanpunaisiksi. Mutta käytöksestä tiineyden ensin huomioin. Magista tuli toisen tiineysviikon jälkeen entistä hellyydenkipeämpi. Lenkille se kyllä lähti entiseen malliin, tosin vauhti oli hitaampi (mikä sopii minulle). Mieluiten koira makailee ulko-oven rappusilla maailman menoa katsellen - siis kissojeni liikehdintää, lintujen lentoa, ja naapurin auton satunnaista menoa tai tuloa.
 
Tiineysultrassa 2.7 todettiin 6 tai 7 alkiota. (Tarkennettuna 7) Tai no, eihän tuota voi oikein tarkentaa. Ultrasta voi varmuudella sanoa onko alkioita, vai onko narttu tyhjä . Loppu on arvailua, sillä niitä plumpsahtelee ultran ruudulle siihen tahtiin, ettei kokenutkaan silmä aina muista laskettiinko tuo alkio jo kertaalleen vai ei. Pikku taikasudet kehittymässä. Elämässä kaikki on mahdollista, ja huonolla tuurilla joku alkio voi imeytyä kohtuun, tai sitten pentusia on enemmän kuin 7. Niin tai näin. Nyt odotellaan ja remontoidaan pentuhuonetta . Loppukuusta täytyy mennä ostamaan pentulaatikkotarpeita. Pentujen odotetaan syntyvän heinä/elokuun vaiihteessa. Huomenna yritetään saada matokuuria naamaan:)
Jei! Minusta tulee "mummo"!
 

Today it was officially confirmed with ultrasound. Magi has 7 tiny Wolf Magic puppies growing in her uterus. All the other symptoms for pregnancy were quite obvious in two weeks after mating. " Yägh, I cannot eat anything because my stomach is just turning around" She has been on raw food diet already for long time, but now everything disgusts her. No pork, beef, chicken, turkey, salmon , stomach etc. And on top of everything I'm spoiling her food totally, by increasing vegetable sauce and oil into food. I can understand her since when I was pregnant ages ago, I felt sick when seeing or smelling food. Clear symptoms were also growing nipples, which have turned pink now. But Magi's behaviour was the most obvious symptom of all. She became "lazy", just wanting to lay on my upper stair of the house (outside) and watching birds, my cats moving occasionally on yard ,or neighbourg's car going by twice a day.
I'm such a realist that I wanted ultrasound confirmation before announcing that Wolf Magic puppies are really growing in Magi's uterus. Now we just wait untill the very end of this month, or first days in August. I have plenty of time to do the nursery. At the moment most of wallpapers have been ripped off. I also have done ground painting. The mess in the house is more like chaos. Tomorrow I start Magi's deworming program. I'm gonna be "grandmom" !

 
Posted by Picasa

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

"Hääpari" " The bride and groom"


Hääpari
The English version in the end of  Fnnish story
Hyvä lukija, kirjoitan tekstin nyt kolmatta kertaa, sillä tämä hiivatin blogger hukkaa sen. Suonet varmaan anteeksi, ettei sanallinen arkkuni ole kovin lennokas, kello on 01.45, enkä enää ole virkeimmilläni.
Mutta itse asiaan: Magi on astutettu 2.6.2012. Pikku taikasusien odotetaan syntyvän elokuun alussa. Tai eipä tässä vielä mitään odoteta, enemmänkin jännitetään. Ultraan mennään heinäkuun alussa. Maailma ei kaadu edes siihen, jos narttuni jostain ihmeen syystä onkin tyhjä.
Koko treffirepertuaari meni näin: Kahdeksantena kiimapäivänä matkasimnme Mäntsälään progesteronitestiin ja papaan. Arvo oli tuolloin 1,7. Seuraava progesteroni-arvo otettiin parin päivän päästä kiimapäivänä 10. Heureka, arvo oli noussut 5,8 ja Magi ovuloi.
Illalla kävimme Discon luona,  mutta Magi ei ollut ollenkaan suvaitsevainen tuolle Don Juanille. Koirani lähinnä arasteli sulhoaan. Seuraavana päivänä daami oli jo vastaanottavaisempi ja antoi sulhasen nuolla vulvaansakin, nostaen häntänsä sivuun. Selkäänhyppääminen oli vielä kynnyskysymys. Annettiin asian hautua koiran päässä seuraavaan päivään. Avot, lauantaina 2.6 Magi vei Discon viininmarjapusiikiin, ja kohta perään lammen rannan pusikkoihin. Me Sirpan ja Päpän kanssa hymähtelimme tietäväisinä. "Se on siinä". Itse astutus sujuikin hyvin. Me pitelimme koiria kiinni kevyesti, ettei vaan narttu luiskahda alta pois uroksen paisuvaisuuskudoksen ollessa täydessä tanassa. Minä olin pääpuolessa ja juttelin Magille kaikkea hömppää. Ejakulointiin meni parikymnmentä minuuttia. Nämä hääkuvat unohtuivat siinä hötäkässä.

Olen yrittänyt seurata muutoksia Magin olemuksessa, mutta pyh, samanlainen pentumainen pelle tuo on kuin ennen kiimaa. Kepit ovat vaihtuneet pikkuisiin tikkuihin, joita muka pitäisi heittää. Ollessani yhtenä päivänä eri mieltä tästä heittämisestä, Magi mietti vähän, ja lähti katkaisemaan tuoksuvatukkapuskasta oksan. "No, heitä sitten tämä". Murrrrr. "En heitä". Näitä oksia on tuotu erilaisista pensaista katkottuina, ja lopulta tuli perennojen oksiakin. Sitten tuli asialle toppi - päiväksi. Olen yrittänyt myös seurata josko kainalotissit olisivat kasvaneet - voipi ollakin:) No, koetan kestää heinäkuun alun ultraan saakka.

Koetappas muuten laittaa kieli tötterölle tälleen väärinpäin. Eipä taida onnistua:) Koska Sirpa Pellikka ihastui kuvaan sen verran, että laittaa sen Discon kasvattajalle, voin minäkin sen julkaista blogissa. Sitäpaitsi nuo Discon ristityt etutassut on aika cool! Ai niin, unohdin melkein kertoa että yksi Discon sisaruksista on myyty äskettäin Japaniin.
 
Dear reader.This is already the third time I'm trying to publish the text. Don't know what this blogger does. The text just disappears. So sorry but it's already 1.45 am and my brains are asleep. Anyway: My Magi , Black Chance Magic, and Disco aus der Königshöhle have mated on 2nd June. The whole story went like this: On 8th day of Magi's heat, we visited to vet for progesterone tests. The value was only 1,7. After two days the progesterone had risen to 5,8 and Magi was ovulating. We went to see her groom Disco. Magi was not at all willing to mate. I didn't want to force her, since she is still so young. On the next day Disco - the Don Juan - came to my yard and garden. Magi was more willing on her heat day nr 12. She already lifted her tail and allowed Disco to lick her vulva. She became confused, when Disco tried to mate her and slided away.We decided that her body was ready, but her mind not. On the next day everything went by the book. She lifted her tail all the time, and took Disco to my blackberrybushes, and to the bushes by the pond. "She's ready" we grinned. To be sure that no accidents happened, we held them together during  ejaculation, which lasted about 20 minutes. That was it. Now we just wait. Since this is my very first litter, I'm quite excited. We'll know in ultrasound in the beginning of July, if there are any or many magic wolfes in Magi's belly.
 
I have tried to find some different signs in Magi's behaviour, but cannot find any. She is the same puppylike clown as before her heat. Sticks become smaller and smaller. When I don't throw those toothpics, she goes to my flowerbushes and takes the whole brunch " Throw this then!" Aghrrrrr.
Oh, by the way:  Just try to make your tongue like Disco does. I bet you can't:) Oops, I almost forgot to tell you that one of Discos siblings was recently sold to Japan. Very international litter. Siblings all over the world. See you after two weeks. Good night. (2.18 am)
Posted by Picasa

perjantai 18. toukokuuta 2012

Kotiseutumatkailua kaatosateessa ja jälkikoe - Travelling far away for tracking competition

For blog's  English speaking guests: You can find the English written story in the end of Finnish text.

Kotimaan matkailua kaatosateessa.
Saimme peruutuspaikan Alavudelle avoimen luokan kokeeseen, siis JK2:een. Otin paikan vastaan, sillä nämä kisapaikat ovat kiven alla.  Yleensä jokaiseen on tarjolla vaan varasijoja. Mietin kyllä jonkin aikaa tuota matkan pituutta, 340 km suuntaansa. No, mehän olimme ajaneet erilaisia jälkiä tässä jonkin aikaa, yleensä hyvällä menestyksellä. Tosin muutama osittainen keppihukkakin  mahtui repertuaariin. Esineruutukin oli niin hyvässä mallissa, ettei paremmasta väliä. Kenttätreenimmekin oli videoitu, ja sain hyviä vinkkejä mokiini, sekä kasvattajalta Tuulalta, että Magin iskän omistajalta Jokelta.
Kisojen alkamisaika oli klo 10, ja me lähdimme Siuntiosta matkaan 12 asteen lämpötilassa yöllä klo 4.15. Matkaan kului 4 h 45 minuuttia. Oli siinä istumista. Puolessa välissä minun kaasujalkaa alkoi jomottaa - suonikohju kiristi ja särki varmaan. Aika hieno auringonnousu ilahdutti idän suunnasta. Tampereen kohdalla alkoi sataa tihuuttaa, ja sitä sitten jatkui koko matkan. Sade vaan lisääntyi ja ilma viileni. Magi nukkui omassa osastossaan ihan tyytyväisenä.

Kun pääsimme kisapaikalle klo 9, sielläkin roiski vettä, välillä oikein kunnon kuuroina. Olimme tervetulleita. Kaikki kisaajat, sekä   kilpailujen järjestäjät olivat oikein mukavia. Nauru raikui ja juttu lensi. Alavushan on kuulemma kuuluisa helpoista jälkimaastoistaan, melkein askeleet näkyvät, oli minulle kerrottu.

Maasto-osuus
Meidän lähtö jäljelle oli ainoana avoimen luokan koirakkona klo 10.30, 2 tuntia vanhalle jäljelle, joka oli tehty kosteaan maastoon juuri silloin kun siellä ei satanut.   Jäljentekijä kertoi että hän on tehnyt helppoja jälkiä tiimin kanssa , mutta "on siellä muutamia traktorinjälkien pikku pätkiäkin mukana".     Tuomarina oli Seppo Goman.
Janalla Magi pysähtyi haistelemaan jotain karvamätästä, kuka lienee siihen kusaissut? Jouduin sanomaan uudestaan "jälki" siellä pitkän piuhan päässä. Sitten läksi. Ei mitenkään sitä vauhtia kun ennen. Pysyin perässä reippaalla tahdilla  - jonkin aikaa. Vettä tuli kun saavista koko ajan. Näin parissa paikassa koiran nuuskivan mättäitä, puiden juuria ja risukasoja (ihan muita hajuja) ja  epäilevän mihin jatkaa. Kerran törmättiin kahteen jäniksen valkoiseen etukäpäläänkin. Magi itse se ratkaisi suunnan, ajaen ilmeisesti hieman jäljen vieressä. Kaksi keppiä löytyi, joista toinen oli aivan samanlainen kuin melkein vieressä ollut männyn luonnonkeppi. Sitten alkoivat hankaluudet. Koira hukkasi yhden pienen hiekkakuopan kohdalla jäljen. Se yritti tosissaan ratkaista missä jälki jatkuu, ravistellen välillä vettä turkistaan. Tässä vaiheessa minun treeniliivini, jonka alla oli Goretex-asu, joillain ihmeen suurilla vedenpitämyyskertoimillaan, oli jo litimärkä. Myös puserot sisäpuolella, kalsarit, sukat ja ne "vettäpitävät" ja hyvin rasvatut Meindl-maiharit.

Ja mikä pahinta: edellisiltana hienosti tukkaan käkerretty paplarikampaus meni ihan hukkaan. Jäljellä oli litimärkä lättänä ja suora tukka. Ai kauheeta! Huppua ei voinut pitää päässä,  se valahti aina silmille.
Mentiin jonkin matkaa sellaista traktoriuraakin pitkin, muttei siinä mitään jälkeä ollut. Koira oli aika turhautunut ja väsynyt kun palasin muutamia kertoja sille kepinlöytymispaikalle numero 2. Se raukkapieni yritti tosissaan etsiä "että jospa se jälki menee tuonne, tai tuonne, tai tuonne." Siinähän juostiin valehtelematta ainakin kolme kilometriä, ja mun kintut huusi Hoosiannaa. Sitten eksyttiin lopullisesti (jossa minä olenkin mestari)! Loppujen lopuksi Magi vaan seisoi ja odotti minun neuvoja ja rupesi tuomaan minulle pikku tikkuja tyylillä: " no kelpaisko tämä sit?" Se oli niin liikuttava. Löydettiin sitten vihdoin jollekin asvalttitielle. Ensin piti kaivaa takin taskusta se litimärkä lappu, jossa eksymis-puhelinnumero oli, yrittää saada numeroista selvää, ja pidellä sitä hitsin hipsupuhelinta niin ettei se luiskahtanut kädestä yrittäessäni
     
osua niihin numeroihin. Nollille yliajan vuoksi koko haahuilu.

Esineruutu meni ihan nappiin, joskaan ei vauhdilla. Kerran Magi kävi ruudun ulkopuolellakin. Hevosten kumisuka ja joku pehmolelu luovutettiin nätisti mun käteen. Pisteet 29/30.
Tämän jälkeen vaihdoin vaatekertaa. Sainkin kaiken muun kuivan vaatetuksen päälleni, paitsi ne kalsarit, rintsarit  ja kaksi puseroa. Sen jälkeen laitoin vielä koko komeuden päälle sinisen sadeasun , jossa oli liian pitkät lahkeet ja hihat, sekä kumisaappaat. Muistutin varmaankin mursua tai valasta;)

Tottisosuudesta saimme 79/100 pistettä. Siihen oli tyytyminen kaatosateessa hiekkakentällä, joka oli enen kisoja siististi lanattu. Kokeen aikana siinä oli melkoisen paljon järviä. Magi teki kaikki liikkeet aika samalla tavalla kun jokin aikaa sitten julkaistussa videossa. Ei edistänyt yhtään, jonka tiedän etukäteen, ja sen vuoksi se saa hieman edistää treeneissä. Siinä vaiheessa kun tultiin noutoihin, minä mokasin viimeisen päälle. Otin tasamaanoutokapulaksi sen painavimman (tuntui 2 kilolta). Ilmankos se ei lentänytkään kun pari metriä ja mun käteen sattui. Eipä siinä sitä opittua vauhtia päässyt esittelemään. Muuten korrekti nouto. Estenoutoon otin sitten sen toiseksi painavimman (jonka tapani mukana heitin ensin kieroon, kun se lipsahti märästä kädestä), vaikka olisi pitänyt otttaa se kevyin. Menin aivan liian lähelle estettä, eikä  Magi ei pystynyt hyppäämään, vaikka aikoi yrittää esteen  juurelta. Nouti kyllä kapulan mennen-tullen, hienolla luovutuksella. Aassa ei ongelmia ollut, vaikka tuomarin mukaan saisi luovuttaa lähempää. Joo, tiedetään. Oli kisoissa sellaisia koiriakin, jotka törmäsivät joka liikkeestä niin, että ohjaaja meinasi kaatua, sekä sellaisia jotka eivät luovuttaneet lainkaan, eivätkä oikeastaan tehneet mitään muutakaan.
No, sitten mentiin viimeiseen liikkeeseen - eteenmenoon. Me olimme ensin paikallaanmakuussa - tai siis Magi. Siinä ei ikinä ole ongelmia. Katsoin eteenmenossa paikan, jossa on vähiten isoja vesilätäköitä matkan varrella ja lähetin "eteen" : Wrooooom , läksi suoraan kun tykin kuula. Tuomarin merkistä huusin MAA-HAN. Siihen lävähti, puoliksi vesilätäkköön, naama minua kohden. Yleisö kohahti ja joku kuului sanovan - hieno suoritus. Vähänkös oli ylpeä, sillä tämä oli päivän ainut onnistunut eteenmeno ja vielä suorakin.
Tuomarin kommentit (siinä samassa kaatosateessa): Erinomaisia ja erittäin hyviäkin oli suuri osa. Hyviä liikkeitä,  sekä yksi puutteellinen, se estenouto. Mutta, mutta: minä olin kuulemma levittänyt molempia käsiäni kuin lintu siipiään aina kun pyysin koiran sivulle. Hahaah, olisi naurattanut kun minulla kävi mielessä se mursu ja sen eturäpylät. No just, enpä tiennyt niin tekeväni, ja just kun keskityin siihen etten vispaa vasemmalla kädellä. Magi ei kertaakaan ravistellut turkkiaan suorituksen aikana. Sen jälkeen kylläkin oikein olan takaa. Vain kaksi koirakkoa sai JK1 tuloksen, toinen ainakin oli labukka hienolla suorituksella. Kisajärjestäjät ihmettelivät kun maastostakaan ei tullut kuin kaksi tulosta - yleensä ne kepit tulee kuulemma kaikki. Pööh, joku legenda, joka elää itsekseen:) Minä taas hieman ihmettelin kun kilpailijat menivät jäävissä askeleet vanhoilla 30 askeleen säännöillä. Minä sanoin tuomarille että muut menee noin, mutta minä otan uusien sääntöjen mukaiset 15 ja 15 jäävistä, paitsi luoksetulossa 30 askelta. Muille tuomari oli ohjeistanut 30 askelta??? Joku kilpailija ei ollut kuullutkaan muutoksista:)

Kotimatka märissä vaatteissa ja sadekelillä ei todellakaan ollut nautinto. Jalasta veti suonta ja silmät olivat sikkarallaan. Siinä vaiheessa kun päässä humisi Tampere-Helsinki moottoritiellä, ja auto alkoi heittelehtiä, katsoin parhaaksi hakea lepopaikan ja heti. Jonkun Prisman tyhjällä parkkiksella pidin silmiä kiinni noin puoli tuntia ja se auttoi.  Magi on tänään normaalia väsyneempi, mutta kepit kelpaavat ulkona edelleen. Aika väsyttävä kokemus molemmille.  Iltaseitsemältä oltiin kotona ja auton mittarissa pikkuista vaille 700 km. Päätin että maksimi sata kilometria on raja, jossa kisaamme. Nyt ei tehdä mitään. Pohdiskelin jo tässä ihan tosissani onko koirani liian nuori ja minä liian vanha näin vaativaan suoritukseen. Sateella emme ikinä lähde kisaamaan enää, se ei vaan jostain syystä onnistu Magin nenälle. Piste.


I must be totally crazy. We got last -minute place to tracking-obedience competition. The place is called Alavus, and rumors have told that tracking forests are easy. The weather was very odd on yesterday in Finland. In the eastern parts near the Russian border, temperature was near 28 degrees Celsius, but here in south 12 Celsius. It took me almost five hours to drive to Alavus and 340 kilometers. In the rain!!! Temperature in competition place was10 Celsius. I woke up yesterday at 3 am and Magi and me left home at 4.15 am. It took us 4 hours and 45 minutes and 340 kilometers to arrive in the  western part on Finland. In heavy rain! We arrived in good time 1 hour ahead at 9am. We were the nly participants in open class, and our starting time for 2 hours old track was at 10.30 am. Rain was pouring down.
Both Magi and me were soaking wet in that + 10 degrees Celsius rainy climate. On starting line Magi sniffed some haypile, where some animal had maybe pissed on. I couldn't do anything else in the end of 12 meters leash made of electric cord. Then I gave a new command "track" . She started tracking with shaking her fur from the water. She really is not an expert in tracking in the rain for 2 hours old track ( still too young, I think). She found me 2 sticks, and then lost the track. Rain was pouring down and my Goretex outfits were soaking wet, as well as my training west, my 2 blouses and my underwear and not to mention my waterproof Meindl tracking shoes. Magi was really conserned for loosing the track. We returned to a place several times, where stick number two was found.   She tried to find the tracking direction popping here and there.  " Maybe it continues there. No ,maybe there, or there. I run after her untill I noticed her nose is upwards and not tracking. She really was exhausted. But this brave girl tried!
At the end of nowhere we got lost. My baby girl was so sweet, that she offered me sticks smaller than toothpick with the idea " Will this do for you instead?" After running really about 3 kilometers or more, on supposed one kilometer track, we finally arrived on some "main road". My feet and ass were killing me:). I did have a phone number where to inform if one got lost. Hahaa, the paper with the phone number in my pocket was soaking wet. I just and just got the numbers in my f***n touch with finger- phone before it slipped off from my wet hand. Wow, according the instructions I found our parked car. We were rejected this part due to overtime. How come ?  :XDXD

Next task was to find  two hidden things from seeking square 50 x 50 meters.  This was easy for Magi. She brought me rubber brush used on horses,  and some bunny-toy. Points 29 out of 30.

It was time to change all wet clothes and shoes, exept my underpants, bra and two blouses (which all were wet too, but I didn't have extra ones with me). Only things left were real  rubber rain trousers, rubber boots  and jacket. I looked exactly like a walrus or a whale with pants too long, and arms for jackets too long as well. The obedience field was also partly like a lake. Most of the dogs did nothing. Only two brought all 6 sticks from forest, and did some decent obedience in other classes . 
Our obedience went as expected. I had our obedience taken on the video last week, and got very good advises from Magi's breeder and Magi's sires owner. Those mistakes we didn't make.
She did the whole set properly  , every part of it. Sat in the water, which happened to be a place on command "sit", and I continuing my walk, and laid down on command "down" partly in the water. Mistakes were mine, - the new ones. When moving to the fetching part, I took the heaviest (about 2 kilos) fetching stick .( Nobody has told me what to take, hahaaa :  explanation.) No wonder I couldn't throw it further than 2 meters. Grrrr. Everybody missed our very fast fetching. She fetched all right, but with normal speed. Everything in this went by the book. Jumping and fetching combination didn't succeed. She didn't jump, because I was too near  to the hinder. ...and had wrong fetching stick as well, though not the heaviest one. Climbing and fetching combination was OK. I was too near again, but she still climbed. The best part was still ahead. On command "go" she has to run ahead straight line and lay down from full speed facing me  on judge's mark on command Dooown. The field was a lake. She went : wroooooom!!!! like a cannonball, and lied down immediately on command, partly on water.
79/100 points. I was pleased, because Magi gave her everything, and really tried. In his comments the judge said that I lifted up my both hands like a bird, when asking Magi to my side. Buuuaaaah. I tried to controll my laughing, because in my mind I looked like a walrus or a whale, in my raincoat-trousers outfit:).

Summa summarum: In the future I'm never going further than 100 kilometers distance from home for competitions. This was far too demanding for my Magi. She is only two years, and has a result from last summer already. Maybe I 'm too old. Anyway, our driving home was a bit dangerous due to my own exhaustion. On one motor highway about two hours still to drive home, my eyelids began to go down, my head hummed and the car was not going steadily. I parked the car to the nearest empty supermarket parking lot, and shut my eyes for 30 minutes. It helped, and we got home safely. Summa summarum number two: I got the flu, hope Magi is not getting anything for being wet all the time.

Waiting still for her to be in heat. Pentujuoksua odotellessa.
Please leave your comments! Jättäkää ihmeessä tassunjälkiä!

Posted by Picasa

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Esineruutua ja metsäjälkeä. Searching and tracking

English version at the end of the Finnish story

Zzzzzzzzzzzzzzzzz, Shhhhh! Magi is not interested in
World Icehockey Championship, held in Helsinki
Metsäjälkeä

Iisisti tässä vielä otetaan. Jäljellä ollaan käyty. Vuoden toinen jälki meni nappiin, kunhan ensin päästiin alkuun. Tein nimittäin jäljen sellaiseen paikkaan, jossa väkisinkin ulkoilutetaan koiria. Jäljen pituus oli noin 800 m kuudella kulmalla ja kepillä. Annoin jäljen muhia 2,5 tuntia. Jana meni hyvin, mutta sitten koira rupesi pyörimään ja haistelemaan yhtä  puuta niin, että minä edellä selvitin jälkiliinaa, ja koira pyöri minun perässä. Ilmiselvästi joku koira oli käynyt siihen puuhun just kusaisemassa. Magi seikkaili janalla ympäriinsä, ja lopulta vedin sen luokseni jäljen alkuun. Onneksi puhelin soi, ja puhelun aikana kumpikin rauhoittui. Hauska puhelu se olikin. Sain samalle illalle vielä kutsun kesämökille keskelle Helsinkiä, Presidentin linnan viereen, vastapäätä Katajanokkaa:). Ensin pää löi tyhjää, mutta sitten äkkäsin että kyseessä täytyi olla jonkinlainen laiva. Niinpä olikin. Vanha kalastajatroolari. Sisustus oli kodikas, kuten Sinikan tyyliin kuuluu. Laivaan meno ja sieltä poistuminen olivat tosin aika haastavia meikätädille. Oli siinä pyllertämistä reinan yli, vai mikä reelinki se nyt onkaan?  Puhelun jälkeen ajettiin vaihtelevamaastoinen jälki nappiin, ja kaikki kepit nousivat .
Magi's favourite: stick - she has about 70 now, all over the yard
Seuraavat jäljet ovat olleet lyhyitä. Teemana on ollut aina joku juttu: tien ylitys, ryteikkö tai oja. Nousee ne kylvetyt kepit Magin erikoistavalla. Magihan ei mene maahan, ei jää seisomaan, eikä istumaan. Se ottaa kepin suuhun ja pyörähtää ympäri tullen minua kohden:)  Jos ei ole itse tarkkana, se saattaa vaikka sylkäistä kepin suustaan - tosin erittäin harvoin nykyään.
Yhtenä iltana tein tuohon meidän takametsään (siihen mitä nyt on myrskyn jäljiltä tallella) kaksi erilaista lyhyttä jälkeä, vain kahdella kepillä. Janoilta lähdöt oikealle ja vasemmalle. Ai miksi vaan kaksi keppiä? No siksi kun tämä karvanaama lähtee janalta niin vauhdikkaasti, että joskus jää ensimmäinen keppi nostamatta. Nyt kylvin ensimmäiset kepit noin 10 askeleen päähän janasta. Jei! Heti nousi hiekkakuoppajäljen keppi ja kohta toinen. Loppupalkka ( purkillinen haudutettua maksaa) oli loivan rinteen päässä.  Siinä vaiheessa päästin irti liinasta. Olin nimittäin tullut sen mäen alas perssiilläni jälkeä tehdessäni.
Se toinen jälki oli märkää sammalikkoa, läpi kaikkien hitsin ryteikköjen. Nousee ne kepit! Minun pää ja alkkaritkin olivat kyllä täynnä havunneulasia. Hyvähän se koiran on porskuttaa, kun kulkee niin matalalla.
Jumping downhill over obstacles
Esineruutua
Minulla on pihalla kiinteä esineruutu 50 x 50 metriä. Se on aina ollut Magin mielestä kiva ja helppo. Paitsi kerran, tai oikeastaan kahdesti. Kaveri ei millään löytänyt hyvin tallatun vasemman takakulman kohdalta esinettä. Koira huiteli ohi ruudun, ja sitä sai lähettää useamman kerran - tuloksetta. Onneksi on BLC-perhe, josta saa aina neuvoja. Eve muistutti että koira laitetaan kiinni puuhun, ja juostaan kulmaa kohden esinettä heilutellen. No niin tietty! Minä olen aina jättänyt paikallaanmakuuseen koko tallauksen ja esineiden pudotuksen ajaksi.
Miten tämä yksinkertainen juttu olikin päässyt unohtumaan? Tajusin sen samalla hetkellä kun olin laittanut kyselyä Facebookkiin ja kommentoinut asiaa itse. Koko kylä kyllä kuuli kun Magi haukkui esineelle. Sit läksi käskystä :Wroooooom! Hieno luovutus istuen. Seuraavalle esineelle piti hieman toppuutella, kun tämä formulakuski olisi lähtenyt ilman käskyä.  Wroooom, rops,sops, maa vaan pöllysi. Kolmannelle esineelle sama juttu.
Eilen tein sitten Jokerin esineruutuun. Se ensimmäinen vasempaan yläkulmaan, seuraava keskelle,  kannon viereen heinillä peitettynä, ja kolmas janalle oikeaan alakulmaan. Wroooom (säestettynä lähtöhaukulla:), Kakkoselle wroooom. Kolmannelle Magi hieman haki, kun lähetin tarkoituksella noin keskeltä lähtölinjaa. Sit tuli takaisin oikeaa reunaa alas, ja nappasi hanskan tullessaan. Hieno luovutuskin. Sen jälkeen (oli jo iltamyöhä) meillä laitettiin pallobileet pystyyn. Minun Magi!!!
 
Sticks, sticks, sticks - more sticks
Juoksua odotellen. JK2 kisoihinkin Magi on ilmoitettu, tarjolla joka paikkaan varasijoja, tai ei vastausta sähköpostitse pyydettyihin ilmoittautumisiin ollenkaan. 


Urho, Magi's big fan
My cat Urho is a great fan of Magi. Whenever he sees Magi, he's running towards her, and rolls under her feet. The other cat Sylvi is much more timid.
Otherwise we have been  training tracking quite succesfully. I've made different kind of tracks, and dropped six sticks on tracks. The length has been about 800 meters with six corners, and reward at the end. Reward is always staked liver in a  plastic box, made by myself. She is so eager for tracking that sometimes she runs over the first stick. To correct that, I made two different short  tracks on different grounds. One was partly sand, and the end of track was sand downhill  ( what I came down  on my ass when making the track, oops). The other was wet moss with dead trees, and small trees growing very thick. Both went fine, and she immediatelly picked the first stick placed about 10 steps from starting line. Jei! On sand group track, at the end, I let the long leash free to secure my ass. On the other track, I got the  punishment - I had spruce needles in my head and pants. Easy for Magi to go through a thick forest, she is so much smaller than me:)
Magi's favourite has always been "household things searching square" ( maybe this has some official name too;) ). Anyway the square is 50 x 50 meters, and first I walk across the square zig zag. While walking, I drop 3 (household) things; a wallet, old sock knotted, glowe, piece of  plastic pot,  or whatever but not a toy. Then I send her for search. She has to run fast and not tracking nose on the ground, and bring me the dropped things one by one sitting in my front, and giving them on command "thank you" . When I walk the square she waits laying down. Magi loves this, because it is more a game to her, than one part of a competition.
What? One day she didn't go to the farest upper left corner, where I always drop something. She came back to me, and when I sent her again, the same result.
I'm so lucky that we have a very nice Black Chance breeder-ring, and one can always ask for advice from those, who really have competed a lot,  trained dogs, and are  more experienced than me. "Leave Magi binded into a tree with a leash. Run with a sock, or whatever so that she sees it. Then drop , come back to a dog , let her free from leash and give command."  Maybe I have something wrong in my old head, because this was exactly how the square is learned in the first place.
Woooow, it worked. She left like a rocket to the upper left corner. I just got some dirt on my face. Wroooom! The other two things dropped into a square were no problem. Did the same thing yesterday evening. Wooow. I just left her laying on command down, which I use. When I was about to send her to the first thing, she barked and run as fast as any World Champion:) First thing was given nicely into my hand. The second I had hidden under the grass. No problem . Wroooom again. The third one was a Joker. I placed one glowe on the front line (sending line) to my right. I sent Magi forward from the middle of the line . She really run and searched, and then came down the right line and along the front line where I was standing - with that glowe! Jei!!! My Magi!

Waiting for her to be in heat in the end of May. Then we go to visit Magi's fiancee Disco aus der Königshöhle.
It's really hard to attend competitions . I have notified us to two competitions, but we are on waiting list. The two others, who wanted e-mail notifications, have not even bothered to answer. Grrrrr.

Please leave your comment! Jätä tassunjälkesi!
Posted by Picasa