Pajä 2 koe SPL-ITU Hyvinkää - tracking competition

Click the pics bigger.

English text in between pics and Finnish text
Treeniä

Hei taas. Viime päivityksestä olikin kulunut jo luvattoman kauan. On meinaan pitänyt hieman kiirettä. Puutarhahommissa meinasivat marsut karata lippalakista, ihan totaalisesti. Aika on mennyt kokeeseen treenatessa. Päpä on luotsannut meitä viimeistelyharjoituksissa mielikuvien luomisella, ja hyvin meni. Päpä sanoinkin, että kyllä tuolla tottiksella noin 85-87 pistettä saadaan, vaikka Magi onkin matalahkossa vietissä suorittava koira. Teknisesti se osaa kaiken. Edistäminen korjattiin, vaikka lohkaisin useampaan otteeseen "ei se kokeessa edistä". Eteenmenoa treenattiin maahan-käskyllä kahdesti, muuten vaan vauhdilla pallolle. "Kyllä se kokeessa menee maahan" - oli minun kommentti. Tosin ajattelin että voi pilkka osua omana nilkkaankin , hih.
 Ajeltiin koetta edeltävällä viikolla kolmasti Hyvvinkään kentällekin. Koko koetta edeltävä aika olikin yhtä Etelä-Suomen kiertuetta. Jälkeä, tottista,  jälkeä ja jälkeä.
Eeva Linnalan jälkiseminaari vielä päälle päätteeksi pari päivää ennen koetta. Tosin sain varapaikan koiralle seminaariin, mutta otin Pason mukaan. Pasolle muuten tehtiin metsään janalta lähetys. Lupaava koira kuulemma. Hyvin se poika puksutti ruokapurkille. 
Koetta edeltävänä iltana tein vielä Magille lyhyen kalliojäljen. Se ajettiin parin tunnin kuluttua yöllä. Keppi, keppi, keppi ja ruokaa. Hyvin muuten sade kasteli meidät litimäriksi. Metsäjälkiä kuudella ja kahdeksalla kulmalla sekä janalähtöjä tein itse, ja vierasta jälkeä Heli. Harhajälkeä ei kakkosen kokeessa ole, joten sitä ei harjoiteltu. Huom! Olisi pitänyt!

Hi. So sorry that I have not posted anything for a long time. I've been really busy with training Magi to our open class tracking competition. Our super coach in obedience found the time to train us in spite of the fact, that she herself had one GSD litter, busy work in her own work raw food (and other nice things to buy) shop, big house with big garden, and 7 GSDs at home. Magi performs everything (heeling, remaining movements ; sit, down, stand , fetching, fetching-jump, fetching-climb, go forward and down, and staying down - while other dog performs -  technically correct. What we have been training during the whole winter and now, is the right state of mind and eagerness. Our coach said that her temerament is not very high, but we should reach 85 to 87 points out of 100 with this. I have walked something about 15 kilometers alltogether by doing tracks for her on different surfaces in the woods. She always picked the 6 sticks. Ooops. : twice she picked only 5. My friend has also done some tracks for Magi. Searc square - which is the third part of competition - is easy for my GSD. She brings me all the objects I have left in the square 50 x 50 meters on command. I also attended on a tracking seminar one day before our competition. I got a spare place for the seminar. I did not want to bother Magi , but took Paso instead. Oh boy, he tracked fine. Very promising GSD, said the introducer of the seminar.



Koe

Esineruutu

Lähetys pusikkoon vasenta reunaa pitkin. Hyvä työskentely ja villasukkamytyn  luovutus korrektisti. Toinen lähetys ja taas tuli villasukkamytty. Tuomarin kommentti. Etenee määrätietoisesti ja tuo esineet. Luovuttaa korrektisti. Koskit koiraan toisessa lähetyksessä, (juu, asettelin sen viereen istumaan, hih). Pisteet 29/30.

Search square

Magi went for a search quite eagerly, but still with a sence of purpose. She controls the whole search area very thoroughly. First obstacle, woolen sock was handed to me correctly by sitting. The second one went the same way - woollen sock again. Points 29 out of 30. Oops, I had touched Magi in second sending.

 Maastokatastrofi

" Hyvinkäällä on hyvät kangasmaastot" -  sanoi kaverini kisan järjestäjien puolelta. No, lämpötila ainakin oli plussan puolella - maastossa noin 30 astetta. Kyllä, muiden maasto olikin kangasmetsää. Meitä luotsattaessa janapaikalle ajattelin että tuonne hakkuualueelle jos joudumme , sieltä emme selviä hengissä. No, siellähän se meidän jälki oli. Onneksi otin vesipullon mukaan ja valelin ennen lähetystä Magin kylmällä vedellä. Eikun ryteikköön. Siis männyn taimia, noin kaksimetrisiä, ja joka välissä melkein haaroihin saakka oleva kuivanut risukasa viime- tai toissavuonna hakattuja koivuja. Magi otti ensin takajäljen, mutta eteni sitten hyvin risukasojen päällä ja minä harppoen perässä. Heureka! Keppi! Tässä vaiheessa valui hiki solkenaan silmiin. Olin laitanut takin päälle, sillä olen kosketusallerginen havupuille. Takki oli tukahduttavan kuuma, niistä kevyttoppahousuista puhumattakaan, joille järjestävän seuran tytöt naureskelivat , ja jälkiliina (antennijohtoa), joka ei ikinä tartu mihinkään, takertui koko ajan johonkin. Lääh, puuh. Minä kömmin urheasti perässä, vaikka verenpaine takuulla huiteli aika tapissa, ja sydän hakkasi vimmatusti. Kerran kävi mielessä kumpi meistä pyörtyy ensin.  Heureka!" Toinen keppi. Ja taas jatkettiin. Magikin oli aivan poikki yrittäessään edetä (varmaan silmät kiinni) siinä h.....n (piip,piip) risukossa. Minullakin oli osan matkaa varmaan silmät kiinni. Siinä samassa ajattelin, että jos nyt ei jalka katkea, niin ei sitten koskaan. Vain käärme olisi vielä puuttunut. Silloin olisin ollut kauhusta jäykkänä unten mailla. Ryömimistä minun eteneminen lähinnä muistutti. Heureka! Kolmas keppi! Meidän oli pakko huilata. Magi sai melkein vesipullon sisällyksen niskaansa. Juomaan se ei suostunut. Jaahas, tämä jatkuu vasemmalle..  Miksi tämä jälki ei nouse tuonne kangasmetsään, vaan jatkaa tätä samaa piip ryteikköä? No just. Tuossa menee kaksi lenkkeilijää kultsun kanssa - meidän jälkeä pitkin. Prkl, pääsi mun suusta. Jonkin matkaa koirani jatkoi jälkeä, mutta siirtyi sitten polulle. Lenkkeilijät olivat kävelleet juuri siitä!  Palasin pariinkin otteeseen takaisin, mutta aina sama juttu. No, sitä harhaa ei tullut mieleenkään opetella etukäteen. Siihen koira lysähti maahan, ja vedestä oli jäljellä pieni liru. Loput eliksiirit koiralle suuhun ja se loppui siihen. Tuossa vaiheessa olimme jo yliajalla. Löysimme loppujen lopuksi takaisin tielle, enkä muista koska olisin ollut niin  poikki ja lähellä pyörtymistä. Syy, miksi jouduimme tuonne oli kuulemma että jäljentekijöiltä olivat menneet kahdet jäljet ristiin ja tämä oli varajälki no 2. Metsää olisi ollut käytössä vaikka kuinka. No, bad luck.  Onneksi Heli oli mukana, en varmana olisi löytänyt takaisin tottiskentällekään. Tuomari siellä jo odotteli meitä,  kysyen jatkammeko ? No totta Mooses. Ei urheilua kesken jätetä. Kuudesta kilpailijasta kolme lähti kotiin kun kepit eivät löytyneet. Magille melkein kanisterillinen vettä niskaan ja lymfa-alueille ja Päpän ohjeiden mukaan tehty superboosteri naamaan (kananmunankeltuaista, hunajaa, kananmunankuoria ja kissojen Shebaa + vettä) .  Minulle Pepsi Maxia ja vaatteiden vähennys. Kämmenet olivat melkoisessa pilkkukuumeessa männynneulasten kosketusten jäljiltä. Nyt kreppaan niitä jälkiä jotta saan tarkkuutta, sekä pääsen kouluttamaan  ja harhatkin olisi kiva juttu jonkun tekemänä. Jäljestämisen pitää kuitenkin olla koiralle mieluisaa, jota se onkin kun sieltä saa ruokaa.
Ei tulosta jäljeltä näistä kisoista.

Tracking catastrophe

My friend on behalf of the organizing GSD Club told me that terrain is good pine woods. True, besides for us. Our track went in a so called years ago all trees chopped down woods. Pine trees were about two meters high, and in between them were huge piles of last year or two years ago chopped dry birch piles, up to my thigh. Temperature there was about 30 degrees Celcius. At that time I missed our spring, which was cold and seemed to last forever. Because I have allergy for all pines and spruces, I had to take a jacked on. Still my palms were like I had a smallbox after the tracking. Not to mention that we both, Magi and me, were almost going to faint. It was practically almost impossible to go forward and I almost crawled over the birch piles. Magi cought stuck from her harness many times, and was really exhausted trying to find the sticks. Heureka! She found the first three marked sticks, my heart bumping like a crazy. Magi tracked most of the time her eyes shut and neither did I see anything while sweat dropping to my eyes all the time and glasses really foggy. We just had to rest for a while. I poured the water , which I had with me, on her, but she stayed down lying. Then it happened, my worst nightmare. I saw two joggers with their golden retriever walking on a supposed track. Magi took the track a while, and then moved to a path. I knew she was tracking the newest tracks. I tried to go backwards and start again, but she took the ( F-word) track  again. Then she laid down so exhausted, that I thought she has something seriously wrong with her. We rested for a while, and then I knew we already were on overtime, so no point of trying to continue. If you ask my opinion (which you propably don't;) ) this was a super rescue dog track, which Magi is not. She got the remaining watersip, and we somehow managed to find our way to our parked car. My palms were quite itchy but I did not care. My main concern was my belowed dog. No result.
Three of six competitors left the game and went home - and they tracked in the pine woods.

 

Tottelevaisuus

Koska jäljellä oli enää kolme kilpailijaa, tuomari pyysi meitä tottelevaisuuteen kunhan olemme valmiita. Aloituksella oli jokseenkin kiire, sillä odotettavissa oli ukonilma (jota ei koskaan tullut ) . Ilmoitin että koiran on saatava levätä kymmenen minuuttia. Koirani hyvinvointi menee kilpailusuorituksen edelle joka tilanteessa. Tämä sopi tuomarille. Magi sai puoli kanisterillista vettä niskaansa ja olimme valmiita aloittamaan. Tiesin heti että tästä ei hyvää seuraa, koira oli niin väsynyt. Ei seurannutkaan, siitä seuraamisesta. Magi laahusti oikeasti kuin vanha lehmänkanttura laitumella. Siitä edistämisestä ei ollut tietoakaan ( huom: minähän sanoin ettei se kisoissa....). Muut liikeet olivat juuri tasisen varmaa Magia. Koira istuu liikkeestä kun käsketään ( ei nyt ihan nopeimmalla mahdollisella tavalla), menee maahan liikkeestä kun käsken ja tulee luokse laukalla, mutta viimeiset askeleet/askeleen ravilla, ja jää seisomaan niille sijoilleen kun käsken. Ainoastaan väsyneen koiran hyppynouto molempiin suuntiin oli pienellä kosketuksella esteeseen. A-esteellä näin silmäkulmastani että koiruli kävi nuuskimassa jotain, mutta sieltä se kiipesi kapulan kanssa takaisin ihan nätisti. Olin sohinut jotain vasemmalla kädelläni - niin varmaan kun välillä en tiennyt oliko koira oikealla paikallaan , hih. Hups. Taas se meinasi hyytyä henkilöryhmään.  Sitten se eteenmeno, josta olen sanonut ettei tarvitse pyytää treeneissä maahan, kyllä se kisoissa menee. Niin meni ja lähti lujaa. Paikallaolo häiriön alaisena on aina taattua tavaraa.

Pisteet 92/100. Tämä meni todella yli odotusten !!!!! Suuri haaveeni on aina ollut että pääsisi tottiksen yli 90 pistettä ja nyt se on plakkarissa. Me happy! Mahtavat pisteet ottaen huomioon että koira on alun pitäen koulutettu eri neuvojen avulla liian matalassa vietissä. Ei kun uuteen kokeeseen vaan. Maailma ei tästä heilahtanut suuntaan eikä toiseen. Pidän aina etusijalla koiran terveyttä ja hyvinvointia, viis tuloksesta.



Obedience

 

Magi was really exhausted in obedience. The judge told us to be ready immediately, to which I responded that my dog will rest 10 minutes. That was fine. I knew that all the work we have done with our trainer during the winter and spring to improve her heeling, went in the orbit. It did. Her state of mind was near to an old cow walking on a pasture. Anyway, I know that she obeys all the commands I give her in other movements. Stay under a disturbance, while the other dog is performing is secure, no matter if an aeroplane lands nearby. Sit on command while I continue walking was excellent as usual, same with down, when I continued walking excellent. Come on command excellent. Moving from my front to aside was though lazy , and I had wawed my hand. Ooops. Stay standing while I continued walking excellent as usual. All the fetching with obstacles were also excellent : over the hinder she touched slightly on both ways. A-hinder was very good though I saw from my corner of eye that she stopped sniffing something before taking the fetching stick into her mouth. She climbed still back nicely, withouth any extra command. Going forward with full speed on command was also excellent, in spite of that I never ask her go lay down in trainings. "She will go when I ask her". She did.

 

I'm very pleased with my girl. She always gives her best and obeys my commands.

Points total 92 out of 100. Never in my wildest dreams I thought that we reach such a high points. My dream come true. No problem we did not get the result, because of tracking failure. My dog's health is an issue number one, which I never risk. After three weeks we try again. Me very happy !

 

 

Keväthommia - Working and spring fun

English text is  between pics, as usual. Please enjoy!

Pics will be bigger, and better quality, if you click them open.

Klikkaamalla kuvia, saat ne suurempina ja parempilaatuisina.

What a job! Magi is a working line (actually mixed according five generations)

Emme olleet jälkileirillä. Emme , koska metsässä oli vielä liian paljon lunta. Jälkeä sen sijaan on ajettu viime päivinä muutaman kerran metsässä, ja kerran nurmikolla. Ensimmäinen metsäjälki oli lähimetsässä. Ei kovin pitkä. Mitä? Magi, joka ei ota takajälkeä, teki sen janalta. Pääsipähän korjaamaan ennen koetta. Kaikki neljä keppiä kyllä napattiin suuhun, ja pyörähdettiin minua kohti. Tämä on Magin tapa ilmaista kepit. Siinä saakin olla tarkkana, ettei se pudota keppiä takaisin maahan. Kerran meinasi jälki hukkua, kun oli kuulemma vaikeaa mennä mäyrän kakkatornin vierestä. Ruokapurkki löytyi kuitenkin. Samana päivnä tämä karvapylly yllätti minut: olin tehnyt Pasolle nurmikkojäljen kaarevaksi loppua kohden. Pasohan jäljesti kuin juna, mutta muutama nakinmurunen jäi silti jäljelle. Myöhemmin iltapäivällä muistin että nurmikolla on jäljen aloitusmerkki, ja menin hakemaan sitä pois. Kas vaan, Magi pyyhälsi paikalle ja ajoi koko jäljen askel askeleelta - vapaana!

Eilinen jälki sen sijaan oli yllätyksiä täynnä. Lähtiessäni tekemnään noin 600 metrin jälkeä upposinkin heti alkuunsa suolle nilkkoihin saakka. Onneksi oli kumisaappaat jalassa. Taas janalta takajälki. Argh. Sen jälkeen loiskittiinkin useimmiten vedessä. Sieltä niitä keppejä noukittiin. Itse epäilin, onnistuuko noin kostealla pohjalla jäljestäminen,  mutta Magi ei epäröinyt hetkeäkään. Jälki jatkui melkoisen leveän hiekkatien yli ja yli hiekkakasan. Ei ongelmia. Jei!. Teemana oli erilaiset alustat, joten seuraavaksi ylämäkeen kiviseen kangasmetsään. Alku meni hyvin , mutta sitten koiralle tuli uskon puute. Olo oli kuin karusellissa - ainakin Magilla. Siinä se pyöri yrittäen löytää jälkeä. Loppujen lopuksi oli pakko palata kohtaan, josta jälki hukkui. Loppu meni hyvin ruokapurkille. Kävi siinä mielessä jos jonkinlaista ajatusta: mitä nyt tehdään? No, kysyin viisaammilta ja vastaus tulee tänään. Kepit kuitenkin 5/6.

Magi waits for her obedience turn in my training field

Yay! Snow has finally melted. We were supposed to go for a tracking camp a week ago, but forests were still full of snow. So I did a couple days ago two tracks for her in nearby forests. On first track she took the back track, which she normally never does. Good thing is, that she did it now, not in upcoming competition, and I was able to correct her. Otherwise tracking was OK. She hesitated only once, because she didn't want to go by a badge toilet pile, found on a track. She picked all four sticks and found her way to the food jar. In the afternoon Magi really surprised me. I had done a track for Paso on my training field's lawn with tiny pieces of sausage. Paso tracked well as usual. After fussing in my garden I remembered that the track marking stick was still on my lawn on the other side of the house. When going to pick it, Magi just flew there and tracked the whole track - every step - off leash!

The second track I did yesterday, was quite difficult (partly by mistake). First section was kind of swamp, water up to my ankles. I was quite astonished how good she took the track and picked the sticks for me in this part - after taking a back track once again from starting line. Arggh. Then came a new section for her: over  a quite wide hard sand road, and after that over a sand pile. No problem. Then we continued to a dry pine/mixed tree forest uphills. In the middle she lost the track. The fussing around felt like a carousel to me. I let her find the track for her own, and when she did not, we returned to a spot where track was lost. Then Magi found the right track, and the rest went smoothly to the food jar. Sticks she picked 5 out of 6.  Before I do another track, I wait for answer what went wrong. Thank God for specialists. 

" Now my son Paso, don't fuss around all the time!"

Muuten vietetäänkin ihan tavallista maalaiselämää. Tai no, en ole ihan varma tästä tavallisuudesta. Pikkasen taitaa minulla viirata päästä kun olen koko ajan jonkinlaisen työkalun, tai muun härvelin kanssa pesemässä, rapsuttamassa, kuopimassa , tai vähintään järjestelemässä jotain. Koirat ovat mukana pihalla koko ajan. Magi tyrkyttää niitä parsimaneulan kokoisia oksanpätkiä, tai havunneulasia "heitä, tämä !". Juupa juu. 

Spring sun is so bright that she mostly keeps her eyes half open

When the spring came I got some extra energy. Dogs are free in my yard, and we do all the digging,  removing dry leaves ( a lot!), washing tile patios, stoned walking paths, my "human cooking pot"!, clipping bushes and apple trees, and so on. For me this feels like a working camp. everything must be clean and neat ;) Sometimes Magi is really annoying, because she carries pieces of branches thin as a needle in her mouth and sits all the time in front of me whining " throw this for me!" Arghhh, the objects are so small that I mostly don't even see them. She also buried some marrow bones into my flower benches. Bye bye, coming  flowers just flew away! Magi also is a bad girl now: she learned Paso to do the same thing. Well, I have seen those flowers last spring and years ago, so no problem. 

This was quite a job to get Magi and Paso sit together. Magi was no problem, but Paso wanted to come to me. One minute was fine. 

Obedience has had a break, since our super trainer has a lot to do with her own puppies. I have done parts of obedience with Magi on my own. Hope I haven't spoiled the energy we reached over the winter.

Tottista olen vääntänyt itsekseni supertreenarimme hoitaessa omia pentusiaan, ja muita koiriaan. Toivon etten ole pilannut talvella saavutettua vireyttä ja tunnetilaa. Odotan pääseväni vielä treeniin Magin kanssa muutamia kertoja ennen koetta.

Pääsiäispuput - Easter Bunnies

Klikkaa kuvat isommiksi, näet ne parempilaatuisina.

Please click the pics, and you see them in better quality and bigger.

English text is in between pics.

"My Jolly Ball. No, mine!"

Tätä se taas on. Minun pallo, eikun minun! Äiti ottaa aina koko kidan otteen pallosta, ja poika vetää äitiä pitkin pihaa naru suussaan. Näitä pallojahan oli kaksin kappalein, mutta keltainen - se isompi - otti ja kuoli. Yritin kaikenlaisilla työkaluilla irroittaa riekaleisesta pallosta sitä narua. Ei onnistunut. No, tein sitten jollain pihdin näköisillä vempeleillä hieman tuunausta rikkipurtuihin reunoihin. Taas pelaa.

Magi and Paso thought to go for a walk 

It's amazing how these two crocodiles can tear these Jolly Balls. They were supposed to last forever . Hahaah. Magi's and Paso's forever was a little over one week. I already threw away the bigger yellow one. I tried to get the rope out of the broken ball with no success.  All tools I have, were on use. Finally I just clipped sharp and broken parts of the ball with a tool named....something.

Easter Bunnies rest for a while

Yhden hyvän puolen löydän tästä talvesta, joka ei millään meinaa kääntyä kevääksi. Koirat ovat puhtaita! Ei sen puoleen, mieluustihan minä pyykkään kurakelien tullessa kahta karvapyllyä, joista lähtee nyt ihan tuhottomasti karvaa. Yleensä en harjaa koiria, mutta nyt on irtokarvat poistettava, sillä itse olen lähinnä gorillan näköinen. Nämä talvihousut ovat jotain ihmesähkö-materiaalia, jotka keräävät karvat nilkoista takapuoleen saakka. Meitä on tässä huushollissa kolme karvapyllyä.  Fleece-pusero oli myös aika kätevä :)

Climate change is here in Finland for sure. I just wonder will spring ever come! Never ever (in my bad memory) spring has been this late. My lawn is under very well packed snow. Just wonder will it melt before summer. Both dogs are loosing their fur. That's a good sign anyway. I never brush my GSDs, but now I have to brush the loosing hair a bit. In this household there are three fur asses. My winter pants are some poor electric material and collect all lost hair from floors up to my ass. I look like a gorilla :) 

" Faster mum!" 

Hankitreeniä, hankitreeniä. Kuinkahan hyvä kunto noilla karvapyllyillä oikein on kun kesä saapuu? Minulla voi olla hankala pysytellä jälkiliinan perässä kun Magi pyyhältää metsässä keppejä etsien. Se hyvä puoli kahden koiran omistamisessa, kaiken muun lisäksi, on että oma kuntonikin on noussut. Lenkit ovat pidentyneet pakostakin noin kahdeksaan kilometriin. Pellon kautta ei vielä pääse oikaisemaan. Tosin en sentään joka päivä tällaisia himokävelyitä tee, usein tyydytään neljään ja koirat painelevat osan matkaa hangessa.

The good thing about this snow is, that both dogs are surely in good condition. We walk almost every day about eight kilometers, and the shorter walk is about four kilometers. My condition is mush better. 

Stay

"Maa" on Magin paras tottelevaisuusliike. Siinä pysyy kuin tatti, laskeutukoon vaikka helikopteri viereen. Tämä käsky on melkoisen usein käytössä myös pihalla, kun kaksikolla alkaa mennä liian lujaa. 

Näkisitpä vaan kun Magi on aivan kuin eri koira tottiksen osalta. Viettiä löytyy. Jos tämä treenaaminen olisikin helppoa, minäkin olisin jo SM-tasolla. Mitä enemmän tehdään hienosäätöä, sitä vaikeammaksi käy. Nyt ongelmana on edistäminen. Tosin eilisissä treeneissä sain treenariltamme Päpältä työkalut tähänkin ongelmaan. Magi on kyllä aika liikuttava, se yrittää oikeasti tehdä täysillä. Päpä kommentoikin että koira on niin tosissaan, ja koittaa ymmärtää miten täytyy toimia.
Selässäni on magneettipallo, jonka kanssa toimimista varoitettiin heti alkuunsa: "älä laita voimakasta magneettia luottokorttien, kännykän tai muiden elektronisten laitteiden viereen". No, laitoin pallon kaupasta lähtiessä luiden päälle muovikassiin,  hups, jäin kassin kanssa kiinni kaupan oveen. 

Magi kyllä älyää hakea palkan selästäni jos käännän kylkeä. Äly loppui siihen kun seisoin tikkusuorana ja sanoin "zip". Ei mitään. "Zip,zip,zipzipzipzip". Pikkuisen treenaria, treenikavereita ja minua nauratti. Kisapaikkoja PAJÄ kakkoseen on varattuna peräti kolme. Kai niistä jostain läpi pääsee. Tottiksesta en ollenkaan ole huolissani. Jälkeä olisi kiva päästä treenaamaan ennen ensimmäistä koetta. Kahlaa tuossa lumessa sitten :)

" Stay" is absolutely Magi's best obedience movement. She stays laying on command, no matter what happens. I trust her completely in upcoming competitions. She stays no matter when a helicopter lands by her side. I'm so happy that we have a super trainer. My Magi is like another dog in obedience. She is eager to complete and at the same time very serious by with every movement. If this training would be easy I would be in some international level. This becomes more difficult the more we progress. Heeling a bit too much front is now the problem. To solve that I bought a magnet ball for my back. Reward from my back is the solution for heeling too front. When I bought the magnet ball the trainer warned me to keep the strong magnet away from credit cards, cell phone and other electronic equipment. Hahaah, when I left the shop, I threw the ball into a plastic bag above marrow bones. My bag was stuck into the shop door :) 
Magi had a bit hard to understand that her reward comes from my back. When twisting my body a bit, she took the ball from my back. Me staying completely straight and said the word "zip" nothing happened. She stood behind me watching the magnet ball and me repeating "zip,zip, zipzipzip". Our trainer, training companions an me bursted out laughing. I'm quite pleased the obedience part, but worried about the snow situation before we compete the first time this year. We have to get in the woods for practice tracking .

Easter Bunnies keep rolling rolling, rolling

 

"Mum, move!!!" " Shut up son and just jump like bunnies do!"

(after this mum showed how to jump into the deep snow - son jumped on mum - mum got angry- son jumped once again on mum - mum got really angry :))

Seuraava päivitys huhtikuun loppupuolen metsäjälkileirin jälkeen.

Next update after tracking camp at the end of April (if the snow has melted)

Palloleikkejä - We have new balls

Please click the pics to get them bigger and better quality
Klikkaa kuvat suuremmaksi ja paremplaatuisiksi

Jotain ulkoviihdykettä oli näille kahdelle riehupellelle keksittävä. Vaihtoehtona oli erilleen ulkoiluttaminen, tai huomion suuntaaminen johonkin muualle kuin toisen kiusaamiseen, ja jatkuvaan haukuntaan.  Heureka! Kuukauden raakamuonavarastojen täydennyksen yhteydessä Top Dogissa oli näitä palloja.
Magille olisi sopinut vaaleanpunainen iso pallo, mutta tyytyypä koiruli tuohon  keltaiseenkin, paitsi silloin, kun se haluaa leikkiä molemmilla yhtä aikaa. Nämä ovat sopivan pehmeitä, jotta puruotteen saa myös pallosta. Aika kyytiä pallot saavatkin.Ulosmennessä äkkiä lirit, ja sitten pallolle. Sain tämän pinkin pallon avulla Pasonkin saaliinkin kivasti auki. Magi auttoi siinä pitämällä pallosta tiukalla otteella Pason vetäessä narusta.  Pasolla on hieman pienempi pinkki versio. Tai no, kumpi on kumman, ei ole ihan veteen piirretty viiva.


These two; mother and son begun to play quite rough outside in my yard, so I had to figure out some activities for them, or let them  out separately. The solution for that came to me, when I went to buy their monthly raw food supplies from my friend's pet shop, specialized for raw food and working dog equipment.  Soft balls, with ropes!  I bought two. The balls are very handy. Both dogs can have a mouthful grip from the ball, or pull it from the rope. Usually these two, mother and son, want to have the same ball. Then the game is on. Surprisingly Paso is already stronger in spite of his 7 months age. They like these new toys so much, that when I let them out from the door (after sitting and waiting patiently ), they just do a quick pee and run straight to the balls. It's quite fun to watch when Magi has a good grip on the ball and Paso is pulling from the rope.

Tästä inhottavasta talvesta on revitty koirien kanssa irti kaikki liikkumalla luonnossa useita tunteja päivittäin. Ainoa positiivien asia, jonka talvesta löydän, on se, että koirat ovat aina puhtaita lenkkien, ja muun ulkoilun jälkeen. Kunhan lumet joskus sulavat, täytyy varmaan laittaa ulos kylpypaikat molemmille, jottei se kaikki kura tule sisään. Tuplakoirat - tuplakurat.

The winter just continues and continues. Blaaah. As I have written before, I rather would like to live under palm trees, in some warm climate. The only thing which I like with my GSDs is, that they are very clean all the time, after running and rolling in the snow. Usually they both are free on my yard, but still we walk about two hours, or a little bit less in the forests, and local narrow roads. Good exercise for all of us. When this snow begins to melt some day, the washing- gogs -roulette begins. Maybe I learn them to go to my "human cooking pot" in the backyard for a swim :)

"Kettutyttö" vauhdissa. Tätä se on pellolla koko ajan., Loikka, hyppy ,haukku, loikka, hyppy, haukku...pää hankeen. Tämmöinen Magi on ollut koko pienen ikänsä. Tapansa kullakin. Vaikka Magin paino ei kovin ole laskenutkaan - se pyörii siinä 33 kilon paikkeilla - läskiä ei kupeilla ole nimeksikään. Lihasta koko koira, ja vielä  melkoisen hyvä kunto. Muutamana päivänä on vauhti ollut niin hurjaa, että Magi on ontunut muutaman askeleen. En ole huolissani, sillä kun otan koiran "hallintaan", kaikki on normaalia, ei aristusta palpoidessa missään kohtaa.

Magi has done these "fox jumps" all her life. Good exercise for muscles. Her weight still is few kilos too much, about 33 kilos, but it's all muscles now.

Mitäpä tässä muuta kun kurakelejä odottelemaan :)
Bye for now. Please leave your comments underneath!

Pics for previous text

Thank you Blogger for deleting my pics from text ! Grrrrr.
Here they are (maybe )

 

 

 

Lattialuuttu - wiping the floors

English version at the end of Finnish story
Please click the pics , you see much better quality.
Näet kuvat parempilaatuisina klikkaamalla niitä.

Snow, snow, go, go...

Koirat ainakin ottavat ilon irti tästä talvesta. Minä taasen en ole mitenkään innoissani tästä lumimäärästä ja kylmyydestä. Hau, hau, hau raikuu Mäyrärinteen mäennyppylällä aina kun nuo kaksi "petoa" ovat ulkona. Magi kaivaa kuoppia lumeen, ja loikkii kuin pupu, ja Paso härkkii emäänsä koko ajan. Tästä seuraa luonnollisestikin se, että äiti hermostuu ja pöllyttää poikaansa. Nuo kaksi ovatkin kidat auki lähes koko ulkonaoloaikansa.

Nyt on tullut todistetuksi sekin että näistä on vahtikoiriksi. Koska asustelen täällä yksin, tarvitsenkin body guardeja. Eilen aamulla kuului moottorisahan ääni tallin takaa, aidatun tontin rajalta. Haju oli myös aika raju. Kerosiinillako se moottorisaha kävi? No, ruokittuani kissat ja linnut, menimme sisälle. Minä söin aamiaiseni ja valmistauduin lähtemään kauppaan. Sitä ennen päästin vielä koirat pissalle. Hyvä että sain oven auki, kun nuo molemmat pyyhälsivät pihalle hurjalla haukulla, kuin torpeedot. Näin porstuan ikkunasta kun ne ryntäsivät tallin taakse, jossa moottorisahamies oli juuri astumassa aidan yli. Aika nopeasti hän veti jalkansa aidan toiselle puolelle. Koirat tulivat viivana sisään kutsusta, ja minä vuorostani menin ulos katsomaan mistä on kyse. " " Olen firmasta xxx, ja tulin raivaamaan sähkölinjojen alustoja. Onko teillä raivattavaa ? " " Kyllä vain, täällä on kaksi puuta, joiden latvustot ottavat kiinni molempiin voimajohtoihin. Tämän ja tämän saa lyhentää. Lähden nyt kauppaan" " Ovatko koirat ulkona? " kysyi setä. " Kyllä ne ovat, mutta nyt ne on sisällä" " Niin, ei sen puoleen, en minä koiria pelkää, minullakin on kaksi koiraa - Toy villakoiraa". Tässä kohdin olisi naurattanut , mutten kehdannut. Palatessani kaupasta tontti olikin täynnä katkottuja oksia.

 

"Oops I mixed the steps. I thought this dance was Paso Doble"

Magin kanssa ollaan treenattu tottista Veikkolan hallilla Päpän opissa. Nyt on vietit kohdallaan ja liikkeissä rivakkuutta. Nyt tehdään noudosta nopeampi ja hyvällä alulla ollaan. Juju kaikkeen on pieni purutyyny, jolle haukutan Magia. Yritän päästä PAJÄ 2 kisoihin keväällä. Se tietää taas puhelimen tuut,tuut,tuut- äänen kuuntelua ilmoittautumisaikana.

Jos on ulkona meno villiä, on se täällä sisälläkin satunnaisesti. Magihan ei revi mitään leluja (Paso sen sijaan askartelee huonekalujen kanssa), joten lattia on edelleen täynnä mitä erilaisimpia pehmoeläimiä. Yhtenä aamuna nuo äiti ja poika innostuivat taistelemaan leluista vetoleikillä. Aika jääräpäitä kumpikin ovat. Yhdeltä lelulta pursuivat leikissä suolet ulos. Sen ompelin uudelleen kuosiinsa. Luulin leikin jo loppuneen, kun Magi makasi kyljellään nallen jalka suussaan. Mutta eikös Paso pyrähdä siihen, ja ottaa nallen päästä tukevan kokokidan otteen. Magi ei päästänyt irti, ja näin poika veteli äitiään pitkin klinkkeri-, ja puulattioita. Magi, The Lattialuuttu. Silloin kyllä meinasin tikahtua nauruun. Näky oli huvittava. Tietenkin myöhästyin kameran kansa, joten eipä tuosta huvista kuvaa tullut.

Magin virallinen paino on nyt 33,6 kg. Vielä pois vajaat pari kiloa, niin on hyvä. Tiukassa on, kuten minullakin.

" No , this is Rock'n Roll my son. " " I don't want to !"

First: Welcome this blog's readers from Dennmark and Indonesia ! Thank you all from all over the world for joining my life with my beloved GSDs Magi and her son Paso. There are almost 16.000 visits already. Here the winter continues and continues. Dogs enjoy the snow, but I'm not. I would prefer warm climate with palm trees. Luckily my neighbourgs tolerate the on and on continueing barking when these two Rock'n Roll in the snow. Paso is not so good with steps yet, he would prefer only Paso Doble ;). Magi dives into the snow digging holes, and her son likes to do the same, but cannot properly yet. They have their jaws open almost all the time.

They are loose in my yard surrounded by a fence (not too high) but stay well inside.

Yesterday it happened. Some guy was cutting the bushes under the electric power wires. The noise and smell of that saw was awfull. After I fed my cats, living in another house, and after giving seeds for nature birds, we went inside. After having my breakfast I had to go to nearby city of Lohja for grocery shopping. Of course I let the dogs for pee before I went. Both flew like torpedos to the border fence beside the stable barking really furiously. I just saw from the window that the guy was lifting his foot over the fence. Well, he stepped back very quickly. I asked both dogs inside on command and they obeyed immediately. I myself went outside, and asked him what was he doing. " I'm from electiricity company and cut  the the trees and bushes under the power line. Do you have trees reaching the wires? " Yes I do, I'll show you." " Are your dogs outside normally?"  - he asked. "Yes they are, because the whole property is surrounded with a fence, and gate on the other side is closed. I must go shopping now, and you can do your job, dogs are inside the house now." " I'm not afraid of dogs, I also have two, Toy poodles. " I almost burst out laughing, but did not want to embarrase him . Because I live here by myself, bodyguards are what I needed. Now I know I have two.

Coming, coming, where is the ball ?

Magi is also very handy  for wiping the floor. One morning both dogs palyed with soft toys by pulling them inside the house. Magi has never teared one, and neither has her son Paso. Well, Paso is a professional with his teeth to all furnitures :) . Magi became a bit tired for pulling and pulling, and laid on  her side on the floor, still having one teddy bear leg in her mouth. Paso took a good mouthfull grip from teddy bear's head and started pulling. It looked quite funny:  mother on her side sliding on my floors, but never letting go of the leg. That day I didn't have to vacuum clean at all :) .Sorry, I was delayed with the camera.

Otherwise we train obedience twice a week with our coach Päivi Ollikka in an indoor hall. Magi has gotten much better and eager in every part of obedience. The trick was to ask her to bark on Schuzthund pillow, and then start heeling. Now we started to quicken her fetching.

Magi's weight now 33,6 kilos,still almost two kilos to loose.

Untill next time. Bye for now !