Leluvarasto

Padallinen leluja

Magilla on iso kuparipadallinen leluja: vihreä pehmolohikäärme, vaaleanpunainen pupu (jalka ja käsi amputoitu), käsi- ja korvapuolinalle, nuhruinen tiikeri, leijona, sarvipuoli hirvi, littana nalle, iso keltainen rapu (piti olla super-kestävä, muttei ollut), ISO valkoinen pupu. Palloja on erilaisia,samoin puruluita. Monenlaisia kumisia vetoleluja, ja röhkimisen lopettanut harmaa kuminen possu. Paras kaikista leluista on kuitenkin kuvassa oleva röhkivä pahkasika. Ulkona on vielä löytämättä muutamia narupalloja. Löydetty sen sijaan on monta puolimätää luumöhkälettä. Ne heitin vaivihkaa roskiin. Saattoi Magi huomatakin tihutyuöni, sillä se kantaa loppuja luita visusti mukanaan, etten vaan hävitä niitä:-)

Ulkotyöläinen

Ollaan ryhdytty jo puutarhahommiin, vaikkei kaikki lumet olekaan vielä sulaneet. Haravoista on pientä erimielisyyttä, sillä Magi haluaisi just sen saman haravan, millä minä rapsutan pihan sulaneita kohtia. Jos haravaa ei heti tule, arkeologini kaivaa sitten kuoppia. Estääkseni suuremmat tihutuöt kukkapenkeissä, olen ripotellut haravia, puupalikoita ja muita työkaluja ympäri pihaa. Aina on kätevästi käsillä joku vaihtari Magille.

Tekisi mieli opettaa koiralleni myyränkekojen kaivaminen. Ai että myyrätkö hävinneet viime talvena? Ei ainakaan Siuntiosta. Kekoja on tähän mennessä löytynyt parikymmentä. Myyräöyhkimykset ovat kaivaneet talon seinustankin kukkapenkeissä, tulppaanisipulitkin on nostettu ylös. Pihan hiekkakasa on puoliksi levitetty tielle (ei myyrä vaan Magi). Voipi olla etten lisääkään tätä kaivuu-intoa niillä myyräkekosten askartelemisella.

Treenikuulumisia

Otamme nyt ihan iisisti kun kerran on käsketty. Pikku pätkiä seuraamista suoraan ja käännöksillä (hahaa, Magi ei enää poikita), istumista, maahanmenoa ja luoksetuloa. Yhdet treenit menivät ihan pipariksi kun Magi vain nuuskutteli Raaseporin Formiksen parkkipaikan bensankatkuista asfalttia. Onkohan sellaisia koiria jotka selvittävät tulipalojen syitä? Ajattelin vaan kun Magilla on hieman käytännön kokemusta tulipaloista, ja jotkut sytyttävät paloja tahallaan bensakanistereilla.

Viimeiset treenit meni Tanhuhovin parkkiksella Lohjalla ihan kivasti. Ensimmäinen sessio; seuraaminen, eteentulo, sivulle-siirtyminen: = ei huono. Hyvin pysyi kontakti, vaikka kentällä oli muitakin koiria suorittamassa omia juttujaan. Salaisuus taisi olla taskussani olleet Atrian lihapullat. Toinen sessio tuntui olevan jo hieman liikaa - kontakti tipahti. Koira autoon (Magi osaa jo kantaa patukan melkein perille). Eikö olekin viisas? Kolmannessa sessiossa otettiin vain se raketti-luoksetulo.

Kuka nukkuu vieressäni?

Muuten on koiran annettu olla vain koira. Leikitty ja nukuttu vierekkäin. Juupa. Tulipalolla on hintansa. En nimittäin nuku makuuhuoneen ovi kiinni enää ikinä. Kukas sinne viereeni kömpiikään? Oikein. Magi. Siinä minä sitten nukun alkuillasta jalat säkkärällä Magi polvitaipeessa. Aamulla kuningatar on siirtänyt päänsä viereiselle tyynylle. Heti kun silmänsä raottaa naama tulee pestyä, ja sitten joku kaivautuu pääni ja tyynyn väliin - siis puoli koiraa. Niinpä. Huokaus.

Magi on jo iso tyttö. Säkä 59,5 cm ja paino 27 kg. Ikää kahdeksan kuukautta.

PS. Tänään se sitten kävi, asia josta varoitin Magia syksyllä. "Muurahaispesiä ei saa kaivaa. Kesällä ne hyökkää muuten kimppuun." Pakkohan koiran kuitenkin  oli ponkaista läpi muurahaiskeon,  ja tarttuivathan ne kinttuihin kiinni. En uskonut että niin kovaa pääsee juoksemaankaan kun  Magi, joka  paineli pitkin maita ja mantuja. Yli isojen kalliolohkareiden ja lopulta lampeen,  jossa on vielä valtavia jäälauttoja. En varmaan hengittänyt hässäkän aikana kertaakaan. Olin varma, että jalat katkeavat louhikossa, tai sitten koira hukkuu. Vielä mitä. Kallionlohkareet ylitettiin  kovaa ja korkealta. Jäälautalta toiselle koira paineli just kuin tukkijätkä uitossa. Viimeinen hyppy oli suoraan jäälautalta rantaan, jalkojeni juureen. Kamera oli kaulassa, mutta tähtäys takelteli, ei aavistustakaan missä se tornaado paineli, joten kuvaa ei tullut .