maanantai 15. marraskuuta 2010

BH koe suoritettu

Tästä se kilpailu-ura alkaa
Sunnuntaina 14.11.2010 Magi oli 15 kuukauden ja neljän päivän ikäinen, sekä suoritti Bh-kokeen hyväksytysti. Tuomarina Eeva Hiltunen.

Näin se meni:
Saavuimme Hyvinkään SPL-ITUn kentälle hyvissä ajoin ennen kokeen alkamista. Ulkoilutin koirani paikallisessa pusikossa. Jaahas, ajattelin minä, Magilla on taas "minä olen siili-päivä", kaikki selkäkarvat kestopystyssä, ja kaiken kukkuraksi ooppera-aarioiden esittämisbuumi päällä. Minä itse olen kyllä kuin viilipytty, enkä edes jännitä esiintymistilanteita. Saimme muiden koirakoiden kanssa luvan mennä kentälle treenaamaan ennen koetta. Otin pieniä pätkiä, ja mietin miten ihmeessä hiljennän tämän kiljukaulan ilman että vietti laskee.

Paikallaolo häiriön alaisena
Olimme suoritusvuorossa ensimmäinen pari toisen saksanpaimenkoiran kanssa. Meidät määrättiin paikallaoloon, joka on Magin brabuuriliike. Hyvin laskeutui maahan, suht nopeastikin. Magi oli tuomarin, ja koetta seuranneiden ystävieni mukaan ollut samassa asennossa kuin tatti koko ajan. Hakiessani toivoin että nousee istumaan kanssa, vaan eipä noussut ensimmäisellä käskyllä.

Seuraamisliikkeet
Vietti jäi sinne paikallaoloon. Taluttimessa seuraaminen ihan OK koko repertuaari, ei yhtään vinkumista, mutta vietti oli laskenut melkein miinuksen puolelle - siis minun riehupelle-Magilla !!!!! Seuraaminen oli vähän laahustamista, mutta koira oli aivan suora  , semmoista Kassi-Alma tyyppistä, (tästä ohjaajamme Benkku edellisissä treeneissä varoittikin, mutta päätimme yhdessä ettei tätä ennen koetta ruveta enää säätämään). Kokeessa minä pelkäsin enemmän sitä vinkumista. Henkilöryhmässä  jätätti parin askeleen aikana yhdessä silmukassa, muuten hyvin, myös istuminen ryhmän keskelle.
Taluttimetta seuraaminen aivan samalla tavalla OK, reippaammin kuin edellinen liikesarja. Juoksu-, ja hitaissa askelissa mahtavalla vireellä ja superkontaktilla. Molempien seuraamissessioiden aikana istumiset ilman käskyä täsmälliset, mutta taas hitaanlaiset. Henkilöryhmässä Magi  nuuskaisi jonkun ihmisen takin namitaskua (p..kele, ei niitä nameja saisi olla ryhmäläisillä taskussa). Istuminen ryhmän keskelle nopea.

Liikkeestä istuminen
Onnistui nappiin, mutta oli kuulemma hitaahko (joo joo, näin se on usein treeneissäkin ollut).
Liikkeestä maahanmeno
Nopea, muttei niin "bang", kuin treeneissä.
Luoksetulo yllättävän hidas tälle The Raketille. Magi tuli kuitenkin eteen , vain aivan pikkasen vinoon. Sivulle siirtymisen harjoittelun olimme jättäneet treeneissä, sillä koira aina ennakoi liikettä. No nyt siirtyminen ei ollutkaan se pyllyn kiepautus, vaan laiska  siirtyminen vinoon. Höh.

Tuomarin arvostelu (sen verran kuin muistan)
Arvostelu alkoi näin: "Tässä meillä on rauhallisesti suorittava pari". Täh? No joo, niin se taisi mennäkin. Arvostelut olivat erittäin hyvää ja muistaakseni kaksi hyvää - en vaan muista mistä osuudesta. Ystäväni sanoivat että kävelin aika hitaasti . Ai? Moitteita saimme ainoastaan siitä, ettei koira noussut paikallaolosta istumaan ensimmäisessä käskyllä ( näin on muistaakseni joskus käynyt treeneissäkin) ja henkilöryhmässä hidastelemisesta, sekä taskun nuuskaisusta. Juu, olin kuulemma kiertänyt henkilöryhmäkahdeksikon molempiin suuntiin vasemmalta. Oho, enpä ollut huomannutkaan.  Taisi tuomari  mainita myös että terävyyttä olisi voinut olla enemmän. Tässä vaiheessa minä pyörittelin silmiäni yleisöön päin. Tietäisivätpähän vaan alkutaipaleestamme, hehehhh !!!!. Kaikki liikkeet muuten suoritettiin. Toinen kaikki suorittanut oli parimme, toinen saksanpaimenkoira. "Tervetuloa kaupunkiosuuteen" - sanoi tuomari Eeva Hiltunen.

Tottisosuudessa oli mukana 7 koirakkoa, joista viisi pääsi kaupunkiin. Yksi kokeen suorittaja ei päässyt edes kentälle: auto oli hajonnut ja hän saapui paikalle taksilla - en tiedä mistä saakka - ja poistui samalla kyydillä. Koiran rokotukset eivät olleet kunnossa. Meistä viidestä kaksi oli saksanpaimenkoiria, yksi valkoinen paimenkoira, yksi bordercollie ja yksi malikka. Nuo muunrotuiset tekivät kaikki virheitä - yleisin liikkeestä istumaanmenossa - jäivät seisomaan. Malikka nojasi ohjaajaansa niin voimakkaasti että oli aivan kallellaan. Jos ohjaaja olisi ottanut askeleen oikealle, koira olisi takuuvarmasti mennyt Timber! Kahdella suorittajalla, rotikalla ja howavartilla melkein kaikki osiot menivät puutteelliseksi. Seurauksena luonnollisestikin hylkääminen. Olin etukäteen kuullut että tuomari on tiukka. Näin oli  niihin kahteen muuhun BH-kokeen tuomareihin verrattuna, joita olin ollut katsomassa.
.
Kaupunkiosuus
Oli todella helppo. Tallusteltiin edestakaisin jonkun huonekalukaupan tai vastaavan parkkipaikkaa. Vastaan ei tullut kun auto, juoksija ja takaapäin fillari. Koira sidottiin talon seinässä olleeseen putkeen kiinni ja mentiin itse piiloon. Magi tuijotti vain menosuuntaani, eikä välittänyt häiriökoirasta tuon taivaallista. Lopuksi koira istumaan, ja jonkin ajan kuluttua maahan tuomarin eteen ihmisryhmään. Se oli siinä. Se toinen saksmanni taasen haukkui koko kiinniolonsa ajan, josta tuomari huomautti. Ei siinä vaaratilannetta  kuitenkaan syntynyt, sillä häiriökoira meni sen verran kaukaa ohi.

Lopuksi ajettiin vielä kerran kentälle hakemaan täytetty kilpailukirja.
Siinä lukee:          BH HYVÄKSYTTY.
Tsadam. Kohti uusia haasteita.Lämpimät kiitokset kärsivällisestä ohjaamisesta Jaanalle, Lenalle ja Benkulle, sekä kaikille treenikavereille. Kasvattajaakin olen kiusannut kysymyksillä - ja niin aion tehdä pulmatilanteissa vastaisuudessakin. Kiitti Tuula.
Ensi vuonna tavoitteenamme on JK1. Hakukin kiinnostaa.

Nyt huilitaan viikko: lenkkeillään, leikitään ja otetaan olohuoneen matolla seisomista, ja porstuan sohvalla kapulan pitoa. Kalkkunafileeleikkeen voimalla. Saatetaan tehdä keppijälkikin metsään, mutta ihan lyhyt.
 
Kokeen jälkeen suuntasimme ystävieni Tuulikin ja Erkin kotiin maailman parhaalle kalasopalle. Magi oli jälleen oma itsensä. Koira esitti aariat oopperoista Madame Butterfly sekä Carmen, ja taisipa mukana olla pikku pätkä Toscaakin:))) Ystäväni ovat musiikki-ihmisiä, joten eivät ehkä panneet pahakseen Magin konserttia. Magi sai lenkkimakkaraa ja palan leipää palkaksi siitä että viihtyi enimmäkseen Tuulikin kanssa apukokkina keittiössä: Kas kummaa. Eikä ihme, kun ihana kalasopan tuoksu tulvi nenään. Kotona koirani oli niin poikki että paineli minun sänkyyn nukkumaan. En hennonnut heivata poiskaan.

Posted by Picasa