torstai 25. helmikuuta 2010

Mahtavat treenit


Eilen lähdettiin Magin kanssa SPL Etelä-Uudenmaan alaosaston treeneihin Raaseporiin. Näissä treeneissä aiomme käydä joka keskiviikko-iltana. Kaukanahan tuo on Siuntiosta, mutta ei haittaa. Ensimmäinen treeni oli loistava. Kiitos siitä koulutusohjaaja Jaana Alenille ja koulutusohjaajaharjoittelija Lena Erikssonille, sekä koko treeniporukalle. Tuli heti sellainen fiilis että olimme tervetulleita joukkoon. Oli mielenkiintoista katsella edistyneempien koirien työskentelyä ja ottaa oppia koulutusmenetelmistä.

Magi oli alkuun hämmentynyt ja stressaantunut koko tilanteesta - olihan tämä vasta meidän kolmas treeni porukassa ikinä. Koiraani kehuttiin useaankin otteeseen, josta olin erityisen otettu. Alkuun kierrettiin vain Gigantin parkkista, sillä Magi lähinnä pyrki syliini ja selkääni. Kouluttajien ohjeiden mukaan sitten edettiin pikkuhiljaa rauhallisesti kontaktiin ja koira autoon. Toinen sessio menikin jo paremmin. Saatiin hyviä neuvoja nimenomaan näin vietikkään koiran ohjaamiseen. Rauhallisesti, rauhallisesti, rauhallisesti. Otettiin eteentulo, sivulle ja seuraamisen alkuasento. En muista että minulle ikinä aiemmalla vuosituhannella kukaan olisi neuvonut näin tarkkaan, miten joku liike tehdään ja miksi, sekä kuinka korjataan virheasennot. Vaikka omat varpaat olivat aivan jäässä ja illalla kului teemukillinen jos toinenkin sisäisen kylmyyden poistoon, kyllä kannatti. Jaana teroitti useasti että näin vietikkään koiran viettiä ei tarvitse nostaa mihinkään. Olen justiinsa samaa mieltä. Vaistoni on kuitenkin ollut koko ajan oikeassa. Magia ei kyllä roikoteta ketjusta, eikä sille karjuta. Koira on nopea ja innokas oppimaan uutta - toivottavasti pysyn itse mukana meiningissä.

Tack för alla, vi ses på nästa onsdag!

Posted by Picasa

tiistai 23. helmikuuta 2010

Kettuhyppyjä kylmyydessä

Onhan tästä talvesta otettava kaikki irti. Magi nauttii oikein olan takaa valtavista lumikinoksista. Niihin saa hyvin kaivettua niitä vallihautoja ja poteroita. Nyt ollaan vissiin menossa numerossa 65, tai joitain sinne päin. Hoksottimissa koiralla ei ainakaan ole vikaa. Se on keksinyt käydä välillä edessäni kontaktilla pyytämässä palkkaa kaivuuhommistaan. Vähän huvittaa, kun kaivuri yht äkkiä pyyhältää onkalostaan eteeni. Etu- ja takapään lihakset ovat kasvaneet hommissa ihan kunnioitettavasti. Pitäisköhän minunkin?


Minulle saisi tämä kylmyys jo riittää. Viikonloppuna pakkanen huiteli taas siinä kahdenkympin paremmalla puolella , ja tuuli lisäsi  purevuutta enemmän kuin tuplasti. Ulkona ei oikeasti voinut olla kuin hetken. Oli kun joku olisi heitellyt neuloja naamaan. Lopulta tuiskussa ja tuiverruksessa hävisi meidän peltotiekin. Ei päässytkään lenkille, vaikka Magi olisi halunnut. Kaivettiin sitten vähän enemmän, ja otettiin sisällä tottista. Maahanmeno on jo aika kiva. Käy siinä tosin joskus niinkin, ettei Magi nuoruuden innossaan muista, mitä viimeeksi pyysin. Siihen hämmennykseensä koira tarjoaa aina maahanmenoa. Heh.

Tuo maahanmeno on käytössä kissalassakin. Magi tulee mukaan aamuin-illoin ruokkimaan katit. Se on pakko laskea sisälle, sillä muuten se rämppää kissaluukkua koko ajan. Sillä aikaa kun putsasin kissojen vessat, katit alkoivat olla ihan limaisia Magin "hellyydenosoituksista". Joskus meno yltyi sen verran villiksi, että oli pakko ottaa koira komentoon. Sylvi-kissa alkoi nimittäin räppäämään Magia kuonoon ja jahtaamaan sitä. Jotta vältytään tulevaisuudessakin enemmiltä vahingoilta, Magilla on maahan-käsky päällä minun siivousoperaation ajan. Siinä sitten kissat kehräävät ja puskevat koiraa, joka ei liikahdakkaan paikaltaan (melkein aina). Huvittava näky. Kissojen ruokiin Magi ei koske, kun on kerran kielletty.


Tästä ilmastosta vielä. Mitä ihmeen velhoja siellä Kööpenhaminassa oikein kokoontui? Puhuivat ilmaston lämpenemisestä, mutta taikoivatkin tänne arktisen sään - varmuuden tai tasapainon vuoksi - vai?

Posted by Picasa

lauantai 20. helmikuuta 2010

Kuva-arvoituksia

Onko tämä lumilinko ?

Onko tämä karvainen kivi ?

Onko tämä talviuniltaan heräävä karhu ?

Onko tämä majava ?
Kohta A, oikea vastaus : Magi kaivamassa poteroa.
Kuvaaja sai siinä samassa lumipesut.

Kohta B, oikea vastaus : Magi tarkistaa mistä vallihaudan kaivaminen aloitetaan.

Kohta C, oikea vastaus : Magi mittaa aurattavan käytävän syvyyden.

Kohta D, oikea vastaus : Magi aloittaa vallihaudan numero 43 kaivaukset.

(huokaus) niin, ne minun kukkapenkit, varsinkin tarkoin varjelemani unikkopellon alku.


Posted by Picasa

maanantai 15. helmikuuta 2010

Isin tyttö

Viikonlopun tallikäynti
Lauantaina lähdettiinMagin kanssa yökylään Mäntsälään. Viikonlopun teema oli talliyhteisöön tutustuminen. Ystävälläni Tertulla on quarter-hevonen, jolla hän harrastaa lännenratsastusta. Tulevan kesän hevosenhoitotehtäviäni kisoissa ennakoiden Maginkin oli aika tutustua lähemmin hevosiin. Siinä se koira nökötti ihan kiltisti vieressäni kun Terttu laittoi ratsuaan kuntoon. Tallinkäytävillä tuli ja meni hevosia, eikä Magi ollut millänsäkään. Istuminen polveni vieressä oli kuitenkin sen verran tiivis, että kunnioitusta hevosiin löytyi. Teimme Magin kanssa pitkän lenkin tallin maastoissa sillä aikaa kun Terttu ratsasti. Vastaan tuli vapaana ollut iso valkoinenpaimenkoira. Magi ei rähjännyt tippaakaan. Mielestäni kyse onkin siitä, millä asenteella toinen koira lähestyy.

Toisin kävi viikonlopun treeneissä, (joissa ei montaa koiraa ollutkaan, täällä kun on treenien pakkasraja -5 ) kun joku torvi otti samaan aikaan valjaissa ja piiiitkässä narussa olevan sakemanninsa autosta just meidän jälkeen ja päästi sen Magin luo, vaikka sanoin että en halua tutustumisia. "Ei tämä ole vihainen" - sanoi omistaja ja samassa nuori narttu kävikin jo Magin kimppuun. Olisi tehnyt mieli sanoa tosi pahasti koiran omistajalle, joka vielä päästi koiransa hihnastakin juuri kun olin saanut haukkuvan Magin autoon . Ensin se narttu kierteli autoani raivokkaasti haukkuen (ja sama haukunta autossani), sitten se pyyhälsi yhden kouluttajan rotikan luokse. Sakemannin omistaja sai siinä vaiheessa oikein kunnon haukut, ja koira kyytiä kouluttajalta. Siinä meni minunkin päivän aiemmat kontaktit ja rauhallinen työskentely Kankkulan kaivoon. Pikkasen kesti ennenkun Magi lopetti autoräyhäämisen ja sakemanninartun omistaja sai oman koiransa autoon.
Otettiin sitten kentällä näytiksi muutamia kontakteja ja eteenistumisia ihan näytiksi. Kelpasivat. Magi oli kuitenkin jo sen verran vietillä, että kun kentälle tuli toinen suorittava koira, niin rähinä alkoi. Kouluttaja kehoitti karjumaan koiralleni EI, EI, EI ja roikottamaan sitä ketjupannasta. Ei tehonnut. Vietti vaan nousi. Taisi kouluttaja itse käydä kierroksilla kohtaamisepisodinsa vuoksi. Me tosin olimme täysin syyttömiä siihen. Kun siirryin kauemmmaksi kentän reunaa pitkin ja otin istu-kontaktia, koira rauhoittui sen verran, että sain sen kunnialla autoon.
Koita nyt sitten edetä joitain kultaista keskitietä, kun toinen kehottaa vaan rankaisemaan ja yksi sanoo että palkkaamalla vaan.
Mitä mieltä sie Tuula oot, kun tiedät parhaiten koiran?
En halua kuitenkaan karjua koko ajan. Ajattelin harjoitella tätä kohtaamista tyylillä - missä kulkee Magin suojavyöhykkeen raja, vähän niinkuin siedättämällä. Kun vaan löytyisi kaveriksi joku rauhallinen, ei tuttu koira. Ensi sunnuntaina menenkin kentälle puolta tuntia aiemmin ja kävelen metsänreunaa niin kauan että koira varmasti rauhoittuu. Magi toimii nameilla. Patukka-palkkaa voi käyttää vasta ihan lopussa autoon mennessä. Viettiäkään en aio nostaa, sanokoot kouluttajat mitä hyvänsä. Magi on kuitenkin vasta pentu, ja lukisin tuon haukkumisen vähän epävarmuuden tiliin, varsinkaan kun koirani ei ikinä ole käynyt kenenkään kimppuun, vaan häntä heiluu haukkumisessa ja vikinässäkin. Kuulostikohan selittelyltä?

.

Iskän tyttö
Samaahan näissä näkyy olevan, vaikka tytär istuu vähän niinkuin rentona, ja Merlinin kuvan otin väärästä kuvakulmasta. Tyttären mitat: paino 23 kg ja säkä 56 cm. Kintut kasvaa.



Se yökyläily meni ihan mukavasti , mitä nyt Magi nukkui vieressäni vuodesohvalla ja kävi kuulemma muutaman kerran yöllä lipaisemassa Tertun naamaa. Maalaiskoira ei osaa tehdä tarpeitaan kadun varteen. Onneksi pelto ei ollut kaukana, joten hankeen kahlaamaan vaan. Sitten onnistui.

Posted by Picasa

perjantai 12. helmikuuta 2010

Magin luusto välikuvattu

Kolmen tunnin ajomatkan jälkeen Siuntiosta Anjalankoskelle tavattiin kolme muuta sisarusta sekä komea iskä.
Treffit ei kuitenkaan ollut eilisen päivän teema, vaan koko luuston välikuvaus Anjalankosken eläinlääkäriasemalla.
Oli kiva nähdä muita sisaruksia. BLC Merlin (Taisto) oli iso uros, harmaat BLC Mystic (Seita) ja BLC Magnet (Nalle) olivat hieman pienempiä kuin Magi. Iskä Merlin oli iso ja komea.
Hässäkkä eläinlääkäriasemalla oli melkoinen ja tunnelma lämmin. Hyvin me kuitenkin kaikki mahduimme pieniin vastaanottotiloihin enemmän tai vähemmän nukkuvine koirinemme. Emmekä olleet ainoat asiakkaat. Ovi kävi tiuhaan, ja yleisin kommentti uusilta tulijoilta olikin "onpa täällä tiivis tunnelma". Henkilökuntakin huiski töitä oikein olan takaa.

Mutta sitten tärkein osuus.
Magin välikuvien tulokset:
lonkat terveet, kyynärät terveet, polvet terveet ja selkä terve
Jees, jees, jees.

Sama repertuaari kaikkien pentujen kohdalla. Iskän ja äidin omistajien kasvotkin oikein loistivat tyytyväisyyttä.


Mitä nyt pienistä vinkumisista, toissapäivänä syödyistä rilleistä ja vaatenaulakon kenkätelineestä. Pääasia että koira on terve.

Posted by Picasa

maanantai 8. helmikuuta 2010

Uhmaikää ja rähinää

Helsingissä
Koska olen hankkinut koiran, joka kulkee mukanani ja jonka kanssa voi harrastaa, viime viikon lopulla oli vuorossa pääkaupunkiimme tutustuminen. Kävimme iäkkään tätini luona Kasarminkadulla. Kaupunkikäyttäytymisessä on edelleen harjoittelemista, joka tuli todistettua taas kerran. Minulla oli toisessa kädessä tätini iso pyykkikassi ja käsilaukku ja toisessa Magi. Se pyykkikassi sai Täti Moonika-kyytiä kun Magi tempoili sinne sun tänne. Ne on ne ihmiset, jotka edelleen ovat ylivoimaisen kiinnostavia. Nyt kuvioihin on myös tullut tuntemattomille koirille rähiseminen. Selvittiin reissusta sentään ilman haavereita ja karjumista. Periaatteeni on nimittäin että pyrin kouluttamaan koiran normaaliäänellä. Ne karjaisut säästän tositilanteisiin.



Treenit, Magi 6 kk
Eilen oli ensimmäiset treenit talvitauon jälkeen. Pieleen meni. Magi tuli autosta rähinällä ja kiljuen. Koira on muutenkin alkanut piippaamaan. Se kuulostaa ihan pihakoivuissa olevilta punatulkuilta. Pelkän kontaktin ottaminen tuotti vaikeuksia, muusta nyt puhumattakaan. En sentään sortunut selittelemään: kyllä tämä kotona osaa. plää plää. Huomasin, etten olekaan tehnyt perustyötä tarpeeksi tarkasti, ja vaatinut just oikeaa paikkaa eteentulossa, sivulle-siirtymisessä ja niin edelleen. Seuraamista en edes viitsinyt yrittää. Kontakti oli totaalisen hukassa. Ei muuta kun treeniä lisää ja tarkemmin. Olen niin innoissani koiran osaamistasosta ja siitä, että se on kiinnostunut tekemään liikkeitä, ja vielä oppiikin helposti. Onnenhuumassa ne virheetkin on tullut tehtyä. Onneksi ihan itse.
Ihme kyllä, meitä tultiin pyytämään toiseenkin treeniporukkaan Tammisaareen. Siellä treenaa kuulemma myös L-pentueen Logo. Mehän mennään.
Posted by Picasa