lauantai 30. elokuuta 2014

SPL kansallisten SM-kisat häämöttää - We are attending in national Championships for GSDs in tracking

English text between pics as usual.

Helteitä se on pidellyt koko kesän. Sen verran lämmintä on ollut, ettei ole juurikaan treenattu. Sitäpaitsi Magin epämääräinen vasemman etujalan ontuminen palasi satunnaisena, ja päätin että nyt se asia selvitetään. Selvisihän tuo lopulta. Se pahamaineinen bicheps- ongelmahan  ( Tenosynovitis  bicheps branchii sin - siis vasemmassa etujalassa) -  se oli. Hoitona laseria, kipulääkettä ja lepoa. Vaiva on melko vaikea diagnostisoida, ja selvittäminen vaatii paitsi palpoinnin, myös juoksutuksen tasaisella, ja kaltevalla alustalla, sekä ympyrällä molempiin suuntiin. Lohjan Animagin eläinlääkäri Nina Karenko selvitti diagnoosin - jollaisesta en ollut ennen kuullutkaan. Paraneminen vaatii aikaa, kuulemma jopa 8 kuukautta. No, Magihan on tuon ajan ontunut tai ravannut joskus  hieman epäpuhtaasti muutaman askeleen silloin tällöin. Kipulääkkeellä tilanne on aina normalisoitunut. 
Ongelman aiheuttaja on takuuvarmasti Magin ja poikansa Pason riehumisleikit ja törmäilyt. Paranemista edistäisi paikallisena, rauhoituksessa pistettävä täsmäkortisoni-injektio. Mutta, mutta, doping-säännöt estivät tämän. Varoaika kortisonille on niin pitkä, että se olisi estänyt osallistumisen SPL:n kansallisten lajien SM-kisoihin syyskuun 12-14 päivinä  - siihen metsäjälkeen. Kipulääkkeenkin varoaika oli doping-sääntöjen mukaan niin pitkä (yksi kuukausi), että koirani söi lääkettä vain viisi vuorokautta.


Grass is tickling after rolling

It's been a long hot summer. Really hot here in Finland. For us 30 degrees Celsius is hot. It's hot for my Magi as well. So my GSD has only had a long summer holiday after she completed  winner class result in tracking. There has also been some health issues. Magi has been limping a little now and then. No wonder because they play, play and play  - Magi and her son Paso. Sometimes their play so hard that bumping into each other can not be prevented. That may have caused the problem, which finally was diagnosed "tenosynovitis bicheps branchii" in left front leg. This problem is quite difficult to diagnose. The vet has to have experience and good eyes in diagnosing when dog is trotting  on  different bases back and forth, and finally on the circle. This health issue can last up to eight months.  Luckily problem  was not so severe,. Treatment was painkillers and laser-treatment. The real problem was that painkillers could only be given for five days  because of the  doping instructions. For this bicheps-problem there is also very efficient treatment: cortisone-injection in light anesthesia. That could not either be given because of doping instructions. 
 Luckily Magi is fine now, and we can attend the Finnish Championships in national level , in obedience, forest tracking, and search square. She is very obedient, but performs  emotionally low. Hope that we are among the ten best, so that my friend Mia can do the tracking part, which is long and difficult. My legs are too old for long forest tracking. 


This is how Magi has been training along the summer

Next year I'm going to buy for Magi childrens swimming pool. She adores the swimming, but my small nature pool in the property had almost none water this summer. There are some small lakes around, but they are very difficult to reach on foot.

Magin suosikkiurheilu on uinti. Lammikostani hävisi jälleen kerran vesi, joten se siitä urheilusta. Ensi kesänä taidan ostaa sellaisen lasten uima-altaan, jossa koirat voivat polskutella. Juu ju, on täällä lampiakin, mutta niin hankalan matkan päässä, että minun jalkani eivät oikein kestä moista kiipeilyä enää. Tie lammelle on pelkkiä ylämäkiä, ja ihan riittävästi niitä mäkiä on takaisin tullessakin


Rolling, rolling, rolling


Magi's secret training method

Ennen SM-kisoja pidän koiraani kuin pumpulissa. Talutukset ovat varmuuden vuoksi hihnassa kävelyitä. Kaikki kolme koiraa erikseen. Ai miten niin kolme? No, Boogiewoogie, Magin toinen poika palautui Rajavartiolaitokselta virkakoiraksi sopimattomana. Boogie on muuten paras koira, joka minulla ikinä on ollut. Isänsä Disco aus der Königshöhlen oloinen, toisin kun veljensä Paso, joka on äitinsä peräkammarinpoika. Kolmen kanssa onkin ollut pikku järjestelyitä. Ensin piti puolittaa katoksellinen tarha ja ostaa lisää Jämpti-tarhaelementtejä. Sitten piti hankkia lisäportti porstuan ja olohuoneen väliseen oviaukkoon. Melkolailla tonni pamahti näihin hankintoihin. Ihanan kallista. 
Boogie on siis asunut koko elämänsä tarhassa. Koska tämä energiapakkaus lähtee tänään hyvään uuteen kotiin, sisäkoiraksi, oli minun totutettava se sisälläoloon talon porstuassa. Hyvin on mennyt. Ihan vaan sivulauseena mainitakseni: ystäväni Janiina saa Boogiesta hyvän koiran. Yleensähän emä muistaa pentunsa, jos se itse on ollut huolehtivainen ja hyvä äiti. Magi todellakin oli. Boogien se tunnisti heti häntä vimmatusti heiluen. Hyvin  kävi veljestenkin tapaaminen. Hännät viuhuivat, ja molemmat kutsuivat toisiaan heti leikkiin. Tästä kerronkin myöhemmin Wolf Magicin blogisa. 
Ollaan me kyllä treenattukin. Eteen istuminen on nyt nopeampi kuin aikoihin, mutta Magi pirskattilainen ennakoi sivulle siirtymistä. Aika äkkiä saan laskea kolmeen ennen "sivu"-käskyä. Liikkeestä istumista hiotaan nopeammaksi, muihin tottisliikkeisiin ei juurikaan enää puututa. Hyppyjä en taida ottaa lainkaan ennen kisoja, ettei vaan satu haaveria. 
Huomenna on lähtö jälkimetsään. Mia Lahti on minun luottometsäjälkikaveri. Minun huonot ja nivelrikkoset jalat eivät enää tottele ryteiköissä. Huomenna Mia  treenaa jälkeä ja minä istuskelen autossa odottamassa. Toivottavasti selviän kisoissa tottis-osuudessa kymmenen parhaan joukkoon, että Miakin saa kisata maasto-osuutensa. Metsäjäljellä on eniten osallistuneita, kaikkiaan 16, joista tulosten perusteella vain 10 selviää jatkoon. Parhaamme yritetään. Pitäkää peukkuja!


Stretching is also Magi's training method

Before the competition after two weeks, I just walk Magi on the leash, in order to avoid all accidents and injuries. Easy for my GSD. She is not limping at all. We still train only a little. The problem is now sitting in front of me. That's new, the problem I mean. She wants to move to my aside too fast. She should wait those three seconds.  
Second walk is with Paso (Magi's son), who has also a  muscle injury in his elbow. The third walk  is with Magi's other son,  Paso's brother, Boogie.  Boogie was returned to me from Finnish Border Security. He was not sharp enough for official duty. I will write more of that in Kennel Wolf Magi's blog later on. 
Anyway I had to enlarge my two GSDs pen and shelter outside with new elements, had to buy a new gate inside to the house. Gee, all that costed me a little under 1000 euros. Boogie has been living his whole life in the outside pen. He is going today in very good new home, to live with my friend Janiina. By the way: Boogie is the very best GSD I ever had. As I myself am sort of vintage, it was too difficult to keep all three dogs. 
Back to Magi's training: We just train a little without any jumps in order to avoid injuries. Hope she performs well. Please keep your finger crossed.