sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Hallitottista - Obedience in an indoors training hall

English text at the bottom.
Please click the pics for better quality.

Sinne meni kesä ja helteet. Sinne meni jälkikausi. Sateet ne vaan jatkuvat. Hetken jo mietin, olisiko pitänyt jatkaa jäljestämistä. Pellot ovat upottavia, ja siellä täällä on noin viiden sentin syvyisiä järviä. Kumpikan koira ei vielä ole sillä tasolla, että osaisi jäljestää vesilammikoissa. Keväällä aloitetaan lumien sulettua - jos sitä lunta nyt yleensäkin tulee. Lumilinko on turha kapistus. Kanootti, vene, märkäpuku, räpylät ja snorkkeli olisivat oikeammat varusteet.
Siispä näistä läpätyksistä asiaan:
Hallitottikset on talven hitti. Onneksi ryhmällämme (Päpä, Mia ja Sirpa) on tottisvuoro kahdesti viikossa Ojakkalassa. Halli on pieni ja kodikas. Me tytöt hauskuutamme silloin tällöin koiriamme agility-esteradalla.
Aloitimme kuuden esteen in and out-sarjoilla jättämällä koiran viimeisen esteen taakse. Komennolla "hyppy" ne tulevat kuin jänikset; boing,boing,boing,boing,boing ja boing. Magi rakastaa tätä, sekä  muita agilityjuttuja. Se menee itsekseen suoraan ja käyrään putkeen, ja vetelee siinä samassa loivan A-esteen mennen tullen.
Jouluaattona olimme kaverin kanssa kahdestaan parituntisella vuorollamme. Ensimmäinen kierros oli normaalia tottista. Toisella kierroksella päätin ottaa Magin ja Pason yhtä aikaa tekemään kaikkea kivaa. Minä tein Pason kanssa jumppasarjaa "seiso-maahan-istu" jne. Magin jätin selkäni taakse. Kaveri nauroi että Magi teki samat liikkeet selkäni takana ihan itsekseen . Hih.
Pasolle on opetettu se loiva A-este vasta vähän aikaa sitten, joten päätin että menkööt tandemina peräkkäin. Siinä ne huitelivat estettä edestakaisin pallot suussa. Magi meni vapaa -käskyllä välillä putkeen, välillä pikku esteitä ja taas Aalle.



Pics are from last summer.

Kuvat ovat kylläkin kesältä. Ei tällä sateella mitään kunnon kuvia saa, ja treenihallin valot ovat sellaiset, ettei minun taidoilla sisäkuvia  näpsitä.

Talvikausi treenataan seuraamista. Kun nokka irtoaa niin pyrstö tarttuu - näinhän se variksellakin käy kun tervassa taapertaa. Tämä minun "varis" on taas ruvennut kiljumaan seuraamisessa. Tunnetila on kohillaan, mutta seuraaminen hieman aukeaa alussa. Syynä on varmaan joko minun laahustaminen, tai epätasainen askelnopeus. Kun koira on hyvä, minä töpeksin, ja päinvastoin. Tavoitteena on suuri harmonia, hih.
Treenaamme voittajaluokkan tottista. En tiedä tarvitanako tätä tulevana kisakautena vai ei. Treenatana nyt kumminkinkun Magi tykkää. Juoksusta seisominen on todella hyvä. Siihen pysähtyy niille jalansijoilleen. Samoin maahanmeno juoksusta, ei ongelmaa. Istuminen on joskus nopea, joskus hidas. Olkoot.
Noudossa keskitytään siihen nopeuteen myös takaisintulossa. Ei tämä Magi Magdaleena ikinä tule olemaan mitään malikan tasoa, mutta kelpaa minulle. Kapulan pidossa ei ole ongelmia, se ei kertaakaan edes pyörähdä suussa. Ote ei ole kovin tiukka, mutta sitähän ei tuomari näe. Hyppytekniikka on kunnossa, mutta viimeiset askeleet luoksetulossa ovat aina ravissa. Katsotaan pareneeko talven mittaan. Röykän tottis Hannan ryhmässä jatkuu talvitauon jälkeen. Muuten päivät kuluvatkin koirien osalta lähinnä umpikuralenkkeillessä ja koirien mahanalustaa sekä tassuja puunaten.

Sorry that I haven't updated this blog recently. Everyone here in Southern Finland is quite fed up with the weather in this so called winter. Rain, rain and more rain. Ou ye, we had a few days not so muddy roads and paths, and it snowed - 17 snowflakes. This is the climate change of this year. You can imagine how muddy the dogs are after a walk, or after playing on my yard.


Luckily our small training group have training sessions in an indoor hall twice a week. In addition to that we train once a week in our other group on outdoor field after one month's winter break - that is, if the field is not muddy.
With Magi I concentrate for better heeling. Her state of mind has improved a lot ! She has almost the right spirit in doing all the obedience. Sometimes she still opens in heeling a bit. I may be the reason for that. Our trainer comments that sometimes I walk too slow, and sometimes my footsteps are not steady. Argh. We also concentrate for quicker return in all fetching movements. She fetches quickly, but returns the last steps trotting, in stead of galloping. She never rolls the fetching stick in her mouth.
We train winner class obedience now. I'm not sure yet if we need this for the next summer's competitions or not. Lay down ( on command stand) from my running is fine, as well as standing on command "stay". She stops immediately and never moves her paws. So, winner class obedience is almost in place now.
Since I do not have horses to ride on Christmas Eve any more, we did X-mas indoors obedience with a friend. First round was a bit obedience, and the second round only play.
Our hall is also for agility dogs with all necessary equipment. Oh boy dogs had fun going into different tunnels , jumping free agility obstacles and not so steep A-hinder. My friend had also quite a lot  fun with my turn. I took both dogs Magi and Paso off leash at the same time and did with Paso some series in front of me
" stand-down-sit" etc.  Magi was behind my back while Paso was performing. Magi had done exactly the same movements  behind my back. Then I thought that Magi and Paso can climb over A-obstacle in duo. That went well. Both dogs had a green magic gelee ball in their mouths, and Magi went both ways over and ower again. Then she went into tunnels and to obstacles on her own. Christmas fun.
Posted by Picasa

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

maanantai 4. marraskuuta 2013

Tottista ja terveysongelmia - obedience and health issues

English text between pics as usual. Click the pics, you see better quality



" Hi there, read also yesterday's posting. I'm quite good in tracking on the fields"

Aika siirtyä kunnolla tottelevaisuuden pariin. Kolmasti viikossa on tarkoitus treenata. Magilla on ollut enemmän pakollisia terveyteen liittyviä treenitaukoja kun laki sallii. Onneksi ei koskaan mitään henkeä uhkaavaa, eikä varsinkaan perinnöllistä. Jostain syystä minusta silti tuntuu, etten koskaan ole käyttänyt aiemmilla koirillani eläinlääkäripalveluita yhtä paljon kuin Magin kanssa. On ollut isompaa korvaongelmaa, ontumisia, silmätulehduksia, ja nyt viimeeksi tämä verinen anaalirauhastulehdus. Magihan on ollut vaisu jo pidemmän aikaa. Kesälläkin epäiltiin jotain trauman aiheuttamaa lonkan tai selän alueen ongelmaa. Levolla ja kipulääkkeelä sekin parani. No, Pasohan törmää äitiinsä melkoisella vauhdilla pihaleikeissä aina silloin tällöin. Tämän bursaongelman huomasinkin siitä kun ulosteessa oli verta. Molemmat bursat olivat täynnä eritettä, ja toisessa oli verta. Mistä  lienee tullut? Bursat huuhdeltiin ensimmäisen kerran rauhoituksessa, ja jätettiin lääkeaineet sisään. Magin omaeläinlääkäri Maija kokeili jotain klorhexidin pohjaista geeliä normaalin betadine-huuhtelun sijaan. Bursanäyte lähetettiin YESiin tarkempaa bakteerimääritystä varten. Tulos tuli viikon kuluttua ; normaali ulosteperäinen bakteeri ja joku toinen pöpö. Bursia huuhdeltiinkin useamman kerran. Ei tarvinut edes rauhoittaa koiraa. Magihan on muutenkin helppo hoidettava, ei pane hanttiin toimenpiteissä. Tämä on nähty jo montakin kertaa. Viimeisen, kolmannen huuhtelun seurauksena anaalirauhasissa ei ollut enää mitään eritettä. Ei tarvittu edes antibioottia.
Osaan itsekin tyhjentää bursat ulkokautta, mutta Magin kohdalla se ei onnistunut, ei sitten millään. Joka yrityksellä rauhaset plumsahtivat karkuun. Maija totesi saman asian, kertoen minulle ettei homma onnistukaan tämän koiran kohdalla.
Terve koira. Siis seuraavaan viikkoon saakka.


Treeneissä eläinlääkäri huomasi että Magi ontui vasenta etujalkaa. Kipulääkkeelle ja lepo 6 päiväksi. Nyt ontumista ei enää ole, ja vauhti on sen mukaista. Arvaisin näin maallikon päättelykyvyllä, että taas on poika ollut aiheuttajana, ja lavassa oli hematooma.


The green gele ball is the best in the entire world in Magi's and Paso's opinion

Tottiksessa alkaa myös hallikausi huomenna. Kahdesti viikossa treenataan lämpimässä, ja kerran SPL Röykän ulkokentällä. Tänä vuonna toivoisin, että viime kaudella aloitettu tunnetilan luominen tuottaisi tulosta, ja nyt voisin oikeasti alkaa vaatimaan koiralta täsmällisyyttä  sekä näyttävää suorittamista. Tekniikathan tämä osaa jo. Opettelen varuiksi jälkikolmosen tottiskaavion. Eihän siinä kummempaa ole kakkoseen verrattuna. Juoksusta maahan onnistuu, eikä paikallaolo näkösuojassa  liene ongelma. Olenhan vahingossa jättänyt parikin kertaa koiran pihalle paikalleen maahan, ja unohtanut asian. Siinä se nökötti samassa paikassa, kun avasin jonkin ajan kuluttua ulko-oven . Hups.
Niin, nyt olen suunnitellut ensi kaudeksi sitä IPO1 Abeetä ja FH1 jälkeä. Varalla on JK3. Tosin epäilen suuresti omia kykyjäni 1,5 kilometrin metsässä rämpimiseen . Fakta on faktaa; kun ikää tulee lisää, kintut tekevät tenän.

Magi has had more health issues than needed. Luckily none of them has been serious or hereditary. Her back, elbows and hips are x-rayed healthy. Magi is my sixth GSD,and if I recall right, none of them needed vet as much as Magi so far. Happy to have insurance !  I'm still very happy that she has totally healthy bone structure, and none of these problems are hereditary. Anyway; she had ear problems with broken ear-drum, which needed quite many visits to vet. Then she had some injury on jumping one meter obstacle in fetching. Then Paso bumped to her many times causing hematomas both on elbow, and somewhere in the back. The last problem was bloody bursitis. That was hard to find out, since she goes to poop in the bushes. Luckily I once went after her, and found blood in her poop. To the vet's appointment again. This problem needed sedation to empty the glands. Blood samples were sent to University Animal Hospital in Helsinki for analyzing which bacteria was the cause of this painful issue. Our vet did the flushing three times with some chlorhexidin based medicine. No sedation was needed. Magi is very easy to treat, has always been. No antibiotics needed. In my vet's opinion , and mine as well,  antibiotics are subscribed much too easily causing resistance to them. Healthy dog after three more flushing s.  Well, until next week.
In last week in the training's, the vet there noticed Magi's limping on her left front leg. Oh no. Not again. Painkillers, and rest for about a week. I strongly suspected that her son was the cause of this again. Now she is healthy, and we start our training sessions with full speed tomorrow. Two times a week in indoor training field - really necessary in this freezing cold Finland in late autumn and winter. We also train outdoors once a week. Our trainers are super, and skillful, and training companions as well. Write you  later more about training's. Anyhow, we concentrate this year in right emotional state of mind. That one we started already last winter. Magi does obedience technically right, but with a bit lack of eagerness. That I intend to improve.  

" My ball, please !"

Please read also yesterday's posting. 
Lue myös eilinen postaus. 
Posted by Picasa

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Peltojälki talvitauolle - tracking on a field on winter pause

English text between pics.
Pics by Mia Lahti

Laying down and showing object between paws

Kesän jälkiurakka on ohi. Olen tyytyväinen koiraani, sillä nyt päästiin vihdoinkin esineilmaisuun saakka. Opetin olohuoneen lattialla, että muillekin esineille kuin puiselle namiluukulle voi mennä maahan, ja palkka tuleekin kädestäni. Viimeinen jälki oli todella pitkä suora, jossa kuusi erilaista esinettä. Pieniä puupalikoita, kokolattiamaton palasia, ja nahkaisia läpysköitä. Magi meni joka esineelle maahan niin että esine jäi sievästi tassujen väliin. Tai nooh, kerran maahanmeno oli vino - jonka korjasin- ja kerran koira taisi mennä makuulle esineen päälle. Jei! Magi myös pysyy maassa kun otan liinan käteen esineeltä seuraavaan lähetyksen. Tästä jatketaan ensi vuonna. Kiitos treenikaverit Mia, Päpä ja  Lea, sekä superkoutsi Tuula Najah !

Aika syvälle koiran kalloon tuo esine-ilmaisu lopulta iskostui toistojen jälkeen. Exäni oli puhdistamassa kaivon hiekkasuodatinta, ja jätti noin 30 senttisen ruuvimeisselin kaivon viereen. Hän ei ylettynyt siihen kaivosta käsin, ja pyysi minua ojentamaan työkalun. No, minä delegoin homman Magille, joka sattui olemaan sopivasti lähellä. Käskyllä "tuo" ei meisseli tällä kertaa noussut maasta, vaikka koira tuo kyllä lusikoita, haarukoita ja kolikkoja. Ruuvimeisseli oli varmaan liian kylmä suuhun. Sanoin vahingossa "tuo esine", ja kas, koira lävähti maahan meisseli tassujen välissä. Aika leveällä ne tassut olivatkin.



Me putting the object found in my pocket

Tracking on a field is over for this year. When tracking on this field, the field was already frosty. Last track was a long line with six small objects made of thin wood, tiny peaces of wall-to-wall carpet, or small leather pieces. Magi did very well by laying down on every object. Once she laid down a bit aside, which I corrected. If you have read previous blog texts.  Maybe you remember what difficulties we had with showing objects on a field. (She is originally a wood tracking GSD, and there she had completely different style collecting the six sticks. She collected a stick, turned towards me, and spat out the stick from her mouth.) On a field dog is not allowed to touch the object at all. Magi is tracking now with quite deep nose. We continue from here next spring. Now our coach Tuula said we can have winter break  after successful tracking. Next year tracking continues with full length leash and FH1 tracks. Our goal is compete for next year. Time for obedience again.


Concentrating in tracking with a deep nose
 


Still tracking with short leash
Posted by Picasa

perjantai 20. syyskuuta 2013

Peltojälki edistyy - Tracking on fields

English text between pics. Please click pics, you'll see them bigger and better quality

Sairaslomat on pidetty ja jälki maistaa. On tässä väännetty eri tekniikoilla kesän peltojälkeä enemmän ja vähemmän onnistuneesti. Nyt se alkaa sujua. Kevyellä tuntumalla. Ruoka ei ole jäljellä se juttu Magille. Nyt mennäänkin siten että paalulla on ruokaa, sen jälkeen lihapullanpuolikkaita on alussa joka viidennellä askeleella, sitten noin joka 15 askeleella, 17 askeleella. Yllätyksenä kanankaula jossain kohti jälkeä, ja välillä ruokaa joka 5 askeleella. Tämä toimii hyvin . Täytyy uitenkin huomioida että Magi on metsäjälkikoira, joka jäljestää jonkin verran korkealla nenällä. Kyllä se nokka siellä ruohikossa kuitenkin viistää.
Nyt on kuvioissa loppupalkkaruuan lisäksi jäljellä kissanruokapurkki, jonka päällä esine. Joskus maahanmeno onnistuu purkille, joskus taas ei. Loppupurkille koira menee maahan, paitsi tänään. Kääk. Kulmia on yksi, kaksi,kolme tai neljä - riippuen päivästä. Välillä teemme luonnollisestikin helppoja palauttavia jälkiä. 




Ongelmaksi meinasi muodostua imu jäljelle. Nyt se asia on hallussa, ja Magi lähtee paalulta innokkaasti. Viettitasossa tosin on parantamisen varaa. Juu, ei tämä tyyppi muutenkaan mikään korkeassa vietissä suorittava koira ole, joten on vaan hyväksyttävä viettitaso, jotta into jäljelle säilyy. Ollaan ajettu jälkeä aamulla tai illalla, ainakin kolmesti viikossa. Auringonpaisteessa ja sateessa. Puolen tunnin vanhoja ja kahden tunnin vanhoja.
Nyt on lamppu syttynyt. Heureka! Magi ilmaisee esineen menemällä maahan! Esine täytyy vielä tässä vaiheessa olla se puupalikka, jossa on namiluukku. Opetin tuossa keittiön matolla. Tämä ei muuten todellakaan ollut mikään läpihuutojuttu, sillä Magi ilmaisee kepit metsäjäljellä ottamalla kepin suuhun, pyörähtämällä ympäri, ja sylkäisemällä sen maahan. Tapansa kullakin. Esinettähän ei peltojäljellä saa koskea, vaikka ilmaisutapa onkin vapaa. Kyllä tämä tästä. Ihan varmasti ollaan kisakunnossa ensi vuonna jos vaan terveyttä riittää. Olipa kisamuoto IPO AB tai FH, sinne tähdätään.



We have been tracking on fields during this summer. Mostly three times in a week.  No matter was it sunshine, cloudy or rainy weather. Our tracks were quite short in the beginning,maybe two to three hundred steps. This is new to Magi, since we have been competing before in forest tracking classes. The idea on fields is that dog is not allowed to touch the the object on track. Laying down in front of the object, and the above mentioned object between paws is the way of showing.  This may sound easy, but is not. Magi's way of picking the six sticks on forest is ...how should I say...quite peculiar. She picks the stick, turns around and spits the stick from her mouth. 
On field it's different. This is much more difficult than tracking in forests. First she had to be used to chain collar in tracking, and long leash going under her belly. In the woods we have been tracking with harness. In the beginning corners were difficult, not any more (well, sometimes yes). First I did only straight tracks, then two to four corners. Our length is now usually about 500 to 700 steps. Track is usually half an hour to two hours old. 
We started with food, but it came clear quite soon that the food on is not the thing for her. So, instead of putting food on every step I moved to system that in the beginning of track there is food, then on every 5th step, the on every 15th step, 17th  step and so on. As a surprise  I sometimes put some raw chicken necks on a track. Her favorites.  Our goal for next summer is either IPO AB, or FH tracking, or both. 



Posted by Picasa

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Kesäloma jatkuu - Summer Holiday continues

English text in between pics. Please click the pics bigger, you'll see much better quality.
Kesäkuulumisia
On aika kirjoittaa hieman tekstiä, vaikka se on melkoisen hankalaa. Tässä on Magin pojan Pason hampaat kolahtaneet sormiin ja rystysiin siihen tahtiin, että nivelet ovt kipeät ja turvoksissa vähän joka paikasta käsiä. Kaiken kruunasi alkuviikkoinen sormen auton oven väliin jättäminen. Ei todellakaan kivaa. Eilen pystyi kirjoittamaan kolmella sormen kynnellä, tänään enään kahdella. Pöh, vali vali vali.
On tällä Magillakin jotain luusto-, tai lihasongelmia. Fyssarilla on käyty eläinlääkärin lähettämänä, ja kolmannella kerralla kipualue löytyi. Palataan asiaan kun olemmme syyskuussa käyneet röntgenissä, ja mahdollisesti magneettikuvassa, sekä spesialistin ( neurologin) luona. Siihen saakka mennään kipulääkkeillä. Hyvin tuntuvat lääkkeet purevan. Magi on nyt sairaslomalla vielä viikon verran, ja ulkoilee taluttimessa. Nyt kunto on jo niin hyvä, että se haastaa Pasoa riehumaan jatkuvasti. Kun  ulkona ei saa riehua, ne nujuavat sisällä. Sekin on siis kiellettyä.
Minulla ei ole minkään sortin ongelmaa jättää Magi vaikka kotikoiraksi, jos tilanne on hankala, olemmehan saavuttaneet kaikki tavoitteet, ja ylikin.
Jälkeä saamme ajaa pellolla, eikä Magi siinä huono olekaan. Aika syvällä nenällä se ajaa pellolla -  metsäjälkikoiraksi. Jäljet ovat menneet hyvin muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Aamiaiset tai illalliset Tiffanylla on ollut kesän hittituote. Yritin ahnehtia ja opettaa piikitkin. Ei ihan mennyt putkeen vielä. Ajattelin ensi että tavoitteemme on ensi vuodelle IPO AB . Suojelusta kun en oikein perusta, eikä omat taidot riitä. Nyt on kuitenkin jo melko varmaa että esteet saavat jäädä. FH on siis tavoitteemme aikaisintaan ensi vuoden syksynä. Treenaamme siihen malliin, että jospa yli 90 pistettä saavutettaisiin.
Hahhahaah
 Problems
So sorry that I haven't updated this blog for a long time. At the moment my both hands are really swollen from joints due to Paso's eagerness to reach the rewarding ball. When you get older you also become slower in reactions. Autsh, autch, autsh. On top of everything  I left my index finger between my car's door, when I slammed the door shut. Quite nasty wound, so nasty that I had to go to a doc to get it glued ans stripped. A bit difficult to write with two finger nails.
Magi has also had health issues during summer. She was mentally quite down, and only wanted to sleep and rest. I took her to my friend, who is a vet. She told us to go to physiotherapist, who found the sore points in her back on our third visit. Magi's back, as well all hips, elbows and knees are x-rayed healthy - back once more before she gave birth last summer. Maybe the cause is son Paso, who really bumps on mom with full speed -  who knows. We are wiser in September, when I take Magi to vet, specialized in neurologhy, x-rays and magnet. Untill then, she is on sick leave eating painkillers. She reacts to those very well, so we have hope. Anyway it is quite challenging to go for long walks with one in leash only, and the other too eager to tease mom in the leash, and with my sore hands. Blaah.
We did get permission to track on field anyway, and Magi is not bad there at all. She tracks with quite deep nose in spite that she has been learned to track in forests, where tracking is different. Tracking on field has gone quite well if one doesn't count few partly failures  on the way.
Anyway, it's not the end of the world if competing in obedience  with those jumps will be prohibited. We have accomplished all our goals, and more. So we concentrate on FH tracking, and will hopefully compete there in the autumn next year with good points.
 
Magi's Magic Eyes
Posted by Picasa

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Magi JK 2 - Magi got a result in open class tracking


Please click pics bigger, you see better quality. 

This time Magi is the one who tells the story.


Tapahtumapaikkana SPL Röykkä. Kiva fiilis!


Tällä kertaa juttu on Magin omia mietteitä - niin luulen.  Vähän hassulta tämä tuntuu kirjoittaa, mutta katsotaan mitä tulee...

Magi ( toukokuun lopulla) : " Jaahas, taas treenataan. Justiinhan me olimme viime viikolla kisoissa. Nyt ajellaan Röykän kentälle yötä myöten vääntämään tottista ja lähimetsiin jäljelle. Naurettavan helppoja jälkiä tuo narunjatke tekeekin. Ei se varmaan osaa laskea välimatkoja. Hyvä jos jälki on 300 metriä . Mitä? Jäljellä on pikku purkkeja, joissa on broileria. Nam. Muutaman kepinkin se on heittänyt tänne matkan varrelle. Helppo nakki, kun nappaan kepin suuhun , käännyn ympäri ja sykkäisen tikun suustani, saan herkkuja narunjatkeen taskusta. Okei, sopii minulle. Siitä en kyllä tykkää, että väännetään sitä tottista jossain vieraalla kentällä, muka että tutustutaan paikkoihin. Osaanhan minä nuo kiemurat. Hitsit kun on kuuma."

 "Tekisi mieli uimaan ! "


I like to cool myself in our little pond - with my ball


 "Jaahas, varmaan kisapäivä, kun emäntä lastaa autoon juotavaa, eväitä ja minulle herkkuja. Hohoijaa, nukuttaisi vielä. Tänne kotiin änkesi vielä mies, joka lupasi pitää huolta pojastani. Osaakohan se ? Ei auta, lauantaina 25 toukokuuta minut ängettiin auton takakonttiin ja sitten lähdettiin. Otin torkut matkalla ja ihmettelin kun emäntä tuli sinne tutulle kentälle, eikä siellä ollut ketään. Vaistosin että nyt tuli paniikki. Jotain se ihmistyyppi räpläsi siihen ihmevekoittimeen, johon voi myös puhua,  ja taas mentiin - nasta laudassa. Saavuttiin jonnekin minne lie. Pääsin sentään pissalle, ruokaa sain aamuyöstä ihan pikkaisen, ettei rupea huikoomaan. Seuraavaksi lähdettiin autoilla taas johonkin huitsin nevadaan. Taas minut revittiin nokosilta pissalle, vaikkei edes ollut hätä. Tyhmää tämä edestakainen autoon-autosta ulos-autoon. No, päästiinpä itse asiaankin. Jälkivaljaat päälle ja metsään."
"Sitä minä vaan ihmettelen, mitä ihmeen kiemuroita tuo narunjatke janalla vääntelee? Minähän sen jäljen etsin. Tuonne, eikun sittenkin tuonne. Tuleehan se ihminen perässä kuitenkin. Otankin vähän vauhtia, katsotaan jaksaako tyyppi kipittää perässä? Hehee. Tulee se. Puuh, kuuma. Mitä? Keppi! Emäntä luki siitä numero kakkosen. Sain kuitenkin taskusta broileria. Ihan hyvää muuten. Maistuis varmaan sullekin (ihmisten herkkuja nääs)! Taas täällä on keppi hirvenpaskojen vieressä! Mikä ihmeen hirvien biletyspaikka tämä on, kakkaa joka paikassa? Kuka nyppäsi narusta? Ai, se emäntä lensi perssiilleen kalliolla, kun jalka vissiin lipesi sammaleen päältä. Ihan sama. Koittakoon lyllertää perässä. Minä haluan uimaan!!!  Ehkä on parempi että noukin ne kaikki loputkin kepit kun vähän huikoo, ja broileria saa vaan keppiä vastaan. Pyh. No, jälki menee hakkuualueelle, ja pisän kyllä liinat kiinni jos taas pitää ryömiä risukasosjen päältä'. Ai ei, nää onkin vaan kaatuneita puita. Narunjatke mutisee jotain ihan hiljaa, ainakin se puuskuttaa julmetusti - kun ei vaan saisi sydänkohtausta!  Sillä on varmaan jotain vaikeuksia. Aika mielenkiintoinen kampaus ainakin. Puoli metsää päässään !"
"Hei, taas keppi ja vaihtariksi broileria! Aika tylsää kun osaa. Senkun vaan seuraa jonkun ihmisen pari tuntia sitten tallaamaa jälkeä, ja noukkii keppejä. Keppi, keppi ja taas keppi!  Tuossa on tie, saiskohan  lisää vettä kun janottaa? Johan tässä on tallattukin, ja tuo narunjatke rupesi laahustamaankin. Ai autolle, siellä on lisää vettä ja varmaan ruokaa? Jees, sitä hyvää boosteria (kananmunakeltuaista, hunajaa, kananmunakuoria ja kissanruokaa + vettä).  Jotain pisteitä kuulemma 144 . "

" Tekee mieli uimaan!"

 Swimming is fun, fun, fun!


At the end of May Magi's thoughts went something like this - I guess: 
"Oh no, We are going on some stupid competition again, since we were practicing tracking in the woods. My mom makes ridiculously easy tracks, only some 300 meters. I know that in competition track is one kilometer long. Well I don't mind, since she has put on my training track some small cups with a lock full of treats. Nice surprise! I just pick up some sticks and get treats. I know tracking is not the only part in the competition. She got a last minute place for us yesterday evening, and that meant  she dragged me last night to the field to do obedience, and to practice those disgusting climbing and jump - things. She should jump herself, and climb over that wall too! I know the stuff, why train? "


"I was fearing the worst, when my mom woke me up early in the morning, and gave me just a little breakfast.  I was left hungry. She loaded her car with whatever stuff , and a lot of water - for me. I took a nap while she drove, and drove, and drove. When arriving on the competition field, there was nobody. I sensed her panic, and she began to use that thing you can also talk to. She rushed away to somewhere, and certainly not driving within speed limits. After about 20  minutes we arrived somewhere, just in time. The organizing GSD society had informed her by e-mail in the morning ,that meeting was somewhere else, but we had already left home. Did I tell you that she got the place for us on previous evening? One thing I do not really like : out of the car for a pee, in again, out again...." 
"I would prefer swimming!"

"OK, now we're talking business. She puts my tracking harness on. Off we go. I just wondered what my mom did on the starting lane, some serpentine I guess. Here goes the track. Someone has walked here about two hours ago! Is my mom still along? She is coming at the end of the rope. I'm sniffing, sniffing .Easy, There is a stick! I got some chicken treats from mom's pocket. She read from stick NR 2. What? I missed the first one. She doesn't care. Quite nice woods. My mom has new hairstyle with half of the forest in her hair. Stick again ! There is nothing but moose shit all around, but I don't care. Prefer to find the sticks and get chicken. What kind of party place for moose is this forest? What happened at the other end of my tracking rope, - it tightened ? Oh it was only her, who fell on her butt on slippery rocks. She should train more! Stick, stick and stick! Chicken, chicken and chicken, plus water. It's so hot here inside the woods. I hear my mom gasping air, hope she doesn't get a heart attack. At least she is sweating a lot. My mom got five sticks in her pocket, and seemed to be pleased with a big smile on her face. Back to the car. Wow, she knew the direction without sniffing anything. I got my special booster with raw egg yolk, honey, cat food and crushed egg shells + water. Yummy. She only took some water and Pepsi Max. Some points 144. "

" I so much want to go swimming!" 


Consentration


"Kuuma! Nyt ei jaksa enää mitään. Jäljestäisi tuo emäntä itse keskittyen kilometrin, niin tietäisi mikä väsyttää! Voi ei, tuttu kenttä. Meitä olikin ihme kyllä vain kaksi koiraa suorittamassa, loput eivät löytäneet niitä keppejä jäljiltään. No, kai se on pakko laahustaa tuo tottis läpi. Ai esineruutu ensin. Se on kivaa ja helppoa. Ihmiset kävelevät ja heittelevät käyttöesineitä 50 x 50 metrin alueelle.  Minä haen - vaikka kuinka monta. Kisoissa minun pitää tosin tuoda vaan kaksi. No , hain ne pyydetyt sukat hanskat rauhalliseen tahtiin, oli kuuma.  Jotain pisteitä täydet 30 kuulemma" 

"Haluan uimaan. Nyt!"

"Next part of the competition was my favorite. Easy piece of cake. Search square. We were only two dogs continuing the competition. The other four failed in tracking. I fetched one old sock and one glove from 50 x 50 meters search square. Steadily, with no rush. Full 30 points"

"I so long for swimming !"


What? Two balls!


" Jaahas, tottista taas. Ei jaksa. Onko pakko jos ei tahdo? Onneksi sain ensimmäisenä paikallolon, sai vähän huilata, ja tapittaa tuota oman ihmisen selkää. Eikä meitä olutkaan kuin kaksi suorittavaa koiraa. Toinen teki ykköstä, ja minä kakkosta. Siellä se jolkotteli, jospa minäkin, kun täällä on näköjään tapana suorittaa tuolleen. "
"No, otin sitten saman asenteen. Kun ramasikin niin vietävästi. Vaistosin tosin, että tuo "äiti" oli vähän kireänä kun laahustin kuin vanha lehmä seuraamisessa. Hahaah, ei se mitään voi tehdä, kun ollaan kilpailuissa, joten ei hätää. Sen verran annoin kuitenkin periksi, että istuin kun käsky kävi, menin maahan käskystä, ja jäin seisomaan kun pyydettiin. Mutta sitten ne noudot. Ongelma on kyllä mielestäni tuossa heittäjässä. Se heittelee kapulaa mihin sattuu, ja aina liian lähelle. Ota siinä sitten mitään näyttävää vauhtia (en tosin olisi jaksanutkaan). Menisi punttisalille vähän rakentamaan poweria hauikseensa !"
"Toin kuitenkin kapulan, mutta varoin, etten vaan tule liian lähelle, ja  törmää siihen omistajani tönköttävään mahaan. Sitten tuo tyyppi heitti kapulan yli sen hiivatin korkean hyppyesteen - liian lähelle toiselle puolelle. Eikö se todellakaan osaa heittää? Jalat  pikkasen ottivat esteeseen. Nyt en kyllä enää jaksa kiivetä. Voi ei, on näköjään pakko. Kapula lensi kohti taivasta, ja laskeutui toiselle puolelle sitä A-seinää. Minä näin sen aivan selvästi esteen sivussa. Mietin mennäkö yli vai mitä? Käskystä kuitenkin kiipesin, mutta miten tulla takaisin kun kapula ei ole ollenkaan linjassa esteeseen nähden. Mietin hetken kapula suussa seisoen, ja päättelin että tämä on joku uusi juttu, ja toin sen härvelin takaisin esteen sivusta. Aika tuima ilme tuolla omalla ihmisellä oli! Eteenmeno sujui kuulemma hienosti. Menin maahan kentän pääsä kun omistaja huusi (aika kovaa, olisin vähemmälläkin kuullut) . Se onkin aina sanonut ettei tätä maahanmenoa treenata - kyllä Magi menee kun käsketään. "

"Sitten tuloksia kuulemaan. Se toinen ykkösen hovawartti sai 50 pistettä ja me just 70. Kylläpä tuon "äidin " hapannaama muuttui riemukkaaksi alta aikayksikön. Kentältä lähtiesäämme se hihkui Wuhuuuu. Saimme ilmeisesti tuloksen. Vielä onnellisempi se oli, kun saimme ainoana kilpailun tuloksen saaneeena hienon kullatun saksanpaimekoirapatsaan, ja minun mamma kantoi sitä päässän kuin kruunua. Hassu tyyppi, kun mieliala vaihtelee noin nopeasti. Minä sain autolla loput kanafileistä, ja kyllä maistui." 

"Nyt saan kuulemma uida sieluluni kyllyydestä, tai tehdä mitä nyt lomalaiset yleensä tekee- leikkiä!
Coachimme Päpä puhui kyllä jotain JK komosesta, mutta kestääköhän tuon narunjatkeen kunto? Ei se enää ole mikään nuori hirvenvasa, metsässä ainakaan. Kuulemma ensi kesänä. Nyt pitää kuulemma treenata poikaani Pasoa, joka on jäänyt minun takia vähän hunningolle."

"Jei! Pääsen uimaan!"


Magi can fetch the ball about hundred times and never gets bored or exhausted


"Obedience. Oh no, I don't want to. I'm so exhausted and it's hot. The good thing was that I had to stay laying down under disturbance first, while the other dog did his work. I laid still watching my mom's back and rested. On one corner of my eye I saw that the Howavart was also tired, and maybe lazy too. I thought that this is the name of the game. Something new - slow motion day. I sensed that my mom was a bit tight when I did my heeling part. I think I even heard some bad words from her mouth in a whispering voice. I did my sit, lay down, and stand movements when asked. My mom said afterwards that my heeling was like an old cow going on pasture for her last days. "
"Then  my mom took the fetching stick and I knew I'm in trouble. She cannot throw it far enough. First part on a field fetching, the stick was OK, but with no speed. I was also very careful when coming back with the stick not to bump to her belly. Then fetching the stick over a hinder high enough. She threw it way too near on the other side. How on earth can I jump back properly, when I cannot have any speed?. She should go into gym and build some muscles to her arms!  Same problem when climbing over that high wall. She threw the heavy stick towards the sky, and the stick landed on the other side yes, but I saw it easily beside the wall. I climbed OK, but I thought that this was something new, and stayed standing with the stick in my mouth thinking what to do next. So I decided bring it to her without climbing back. You should have seen her face - like a thunderstorm! So that was not right. Ooops. The last part was going forward with full speed from command to the other end of the field, and lay down on command. Easy as a pancake. She shouldn't have to have screamed "down" so loud. I can hear all right. I have heard my mom telling, that she never asks me go down in rehearsals, only run to the ball. She told that I lay down when asked. True! "
"Then the results. The other dog in beginner's class did not succeed obedience, no result for him. We got just 70 points of 100 (note: the former week's result in obedience  92 out of 100) . Oh boy my mom's face lit like a sun! She seemed to be very happy. We got a result!  And I got my earned vacation! She was so happy that when she got a gold plated GSD statue, she carried it on her head like a crown, and yelled Whuhuuuu!!!. Adult woman, huh. "


"I heard  our coach said that next level is winner's class  Oh no. My mom has to have better condition first: go swimming, to the gym, and walk longer walks with us (8 to 10 kilometers should be fine). My owner is not any young moose any more, at least not in the woods."

" Tuo tyyppi laittoi meille molemmille Scalibor-pannat kaulaan punkkeja vastaan. En halua mitään borrelioosia, puutiaisaivokuumetta, enkä anaplasmoosiakaan. Uidessa pannat otetaan pois varmuuden vuoksi, sillä meidän pikku lammessa on niitä pieniä vesiliskoja, joita joku sukeltaja-luontokuvaaja käy kuvaamassa. Kiva tyyppi sinänsä. Heittelee keppejä. Äiti käski hakea pannoista lisätietoa www.scalibor.com  "

" Paso and me have collars against the ticks, who's bite can be highly dangerous,  if a tick carries those horrible diseases. My mom asked you to get more information from www.scalibor.com "
 

Houston, I have a problem. How to catch two balls at the same time?

HOLIDAY, HOLIDAY, HOLI-, HOLI-, DAY!!!! 
YAY ! 

Posted by Picasa

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Pajä 2 koe SPL-ITU Hyvinkää - tracking competition

Click the pics bigger.

English text in between pics and Finnish text
Treeniä

Hei taas. Viime päivityksestä olikin kulunut jo luvattoman kauan. On meinaan pitänyt hieman kiirettä. Puutarhahommissa meinasivat marsut karata lippalakista, ihan totaalisesti. Aika on mennyt kokeeseen treenatessa. Päpä on luotsannut meitä viimeistelyharjoituksissa mielikuvien luomisella, ja hyvin meni. Päpä sanoinkin, että kyllä tuolla tottiksella noin 85-87 pistettä saadaan, vaikka Magi onkin matalahkossa vietissä suorittava koira. Teknisesti se osaa kaiken. Edistäminen korjattiin, vaikka lohkaisin useampaan otteeseen "ei se kokeessa edistä". Eteenmenoa treenattiin maahan-käskyllä kahdesti, muuten vaan vauhdilla pallolle. "Kyllä se kokeessa menee maahan" - oli minun kommentti. Tosin ajattelin että voi pilkka osua omana nilkkaankin , hih.
 Ajeltiin koetta edeltävällä viikolla kolmasti Hyvvinkään kentällekin. Koko koetta edeltävä aika olikin yhtä Etelä-Suomen kiertuetta. Jälkeä, tottista,  jälkeä ja jälkeä.
Eeva Linnalan jälkiseminaari vielä päälle päätteeksi pari päivää ennen koetta. Tosin sain varapaikan koiralle seminaariin, mutta otin Pason mukaan. Pasolle muuten tehtiin metsään janalta lähetys. Lupaava koira kuulemma. Hyvin se poika puksutti ruokapurkille. 

Koetta edeltävänä iltana tein vielä Magille lyhyen kalliojäljen. Se ajettiin parin tunnin kuluttua yöllä. Keppi, keppi, keppi ja ruokaa. Hyvin muuten sade kasteli meidät litimäriksi. Metsäjälkiä kuudella ja kahdeksalla kulmalla sekä janalähtöjä tein itse, ja vierasta jälkeä Heli. Harhajälkeä ei kakkosen kokeessa ole, joten sitä ei harjoiteltu. Huom! Olisi pitänyt!

Hi. So sorry that I have not posted anything for a long time. I've been really busy with training Magi to our open class tracking competition. Our super coach in obedience found the time to train us in spite of the fact, that she herself had one GSD litter, busy work in her own work raw food (and other nice things to buy) shop, big house with big garden, and 7 GSDs at home. Magi performs everything (heeling, remaining movements ; sit, down, stand , fetching, fetching-jump, fetching-climb, go forward and down, and staying down - while other dog performs -  technically correct. What we have been training during the whole winter and now, is the right state of mind and eagerness. Our coach said that her temerament is not very high, but we should reach 85 to 87 points out of 100 with this. I have walked something about 15 kilometers alltogether by doing tracks for her on different surfaces in the woods. She always picked the 6 sticks. Ooops. : twice she picked only 5. My friend has also done some tracks for Magi. Searc square - which is the third part of competition - is easy for my GSD. She brings me all the objects I have left in the square 50 x 50 meters on command. I also attended on a tracking seminar one day before our competition. I got a spare place for the seminar. I did not want to bother Magi , but took Paso instead. Oh boy, he tracked fine. Very promising GSD, said the introducer of the seminar.



Koe

Esineruutu

Lähetys pusikkoon vasenta reunaa pitkin. Hyvä työskentely ja villasukkamytyn  luovutus korrektisti. Toinen lähetys ja taas tuli villasukkamytty. Tuomarin kommentti. Etenee määrätietoisesti ja tuo esineet. Luovuttaa korrektisti. Koskit koiraan toisessa lähetyksessä, (juu, asettelin sen viereen istumaan, hih). Pisteet 29/30.

Search square

Magi went for a search quite eagerly, but still with a sence of purpose. She controls the whole search area very thoroughly. First obstacle, woolen sock was handed to me correctly by sitting. The second one went the same way - woollen sock again. Points 29 out of 30. Oops, I had touched Magi in second sending.

 Maastokatastrofi

" Hyvinkäällä on hyvät kangasmaastot" -  sanoi kaverini kisan järjestäjien puolelta. No, lämpötila ainakin oli plussan puolella - maastossa noin 30 astetta. Kyllä, muiden maasto olikin kangasmetsää. Meitä luotsattaessa janapaikalle ajattelin että tuonne hakkuualueelle jos joudumme , sieltä emme selviä hengissä. No, siellähän se meidän jälki oli. Onneksi otin vesipullon mukaan ja valelin ennen lähetystä Magin kylmällä vedellä. Eikun ryteikköön. Siis männyn taimia, noin kaksimetrisiä, ja joka välissä melkein haaroihin saakka oleva kuivanut risukasa viime- tai toissavuonna hakattuja koivuja. Magi otti ensin takajäljen, mutta eteni sitten hyvin risukasojen päällä ja minä harppoen perässä. Heureka! Keppi! Tässä vaiheessa valui hiki solkenaan silmiin. Olin laitanut takin päälle, sillä olen kosketusallerginen havupuille. Takki oli tukahduttavan kuuma, niistä kevyttoppahousuista puhumattakaan, joille järjestävän seuran tytöt naureskelivat , ja jälkiliina (antennijohtoa), joka ei ikinä tartu mihinkään, takertui koko ajan johonkin. Lääh, puuh. Minä kömmin urheasti perässä, vaikka verenpaine takuulla huiteli aika tapissa, ja sydän hakkasi vimmatusti. Kerran kävi mielessä kumpi meistä pyörtyy ensin.  Heureka!" Toinen keppi. Ja taas jatkettiin. Magikin oli aivan poikki yrittäessään edetä (varmaan silmät kiinni) siinä h.....n (piip,piip) risukossa. Minullakin oli osan matkaa varmaan silmät kiinni. Siinä samassa ajattelin, että jos nyt ei jalka katkea, niin ei sitten koskaan. Vain käärme olisi vielä puuttunut. Silloin olisin ollut kauhusta jäykkänä unten mailla. Ryömimistä minun eteneminen lähinnä muistutti. Heureka! Kolmas keppi! Meidän oli pakko huilata. Magi sai melkein vesipullon sisällyksen niskaansa. Juomaan se ei suostunut. Jaahas, tämä jatkuu vasemmalle..  Miksi tämä jälki ei nouse tuonne kangasmetsään, vaan jatkaa tätä samaa piip ryteikköä? No just. Tuossa menee kaksi lenkkeilijää kultsun kanssa - meidän jälkeä pitkin. Prkl, pääsi mun suusta. Jonkin matkaa koirani jatkoi jälkeä, mutta siirtyi sitten polulle. Lenkkeilijät olivat kävelleet juuri siitä!  Palasin pariinkin otteeseen takaisin, mutta aina sama juttu. No, sitä harhaa ei tullut mieleenkään opetella etukäteen. Siihen koira lysähti maahan, ja vedestä oli jäljellä pieni liru. Loput eliksiirit koiralle suuhun ja se loppui siihen. Tuossa vaiheessa olimme jo yliajalla. Löysimme loppujen lopuksi takaisin tielle, enkä muista koska olisin ollut niin  poikki ja lähellä pyörtymistä. Syy, miksi jouduimme tuonne oli kuulemma että jäljentekijöiltä olivat menneet kahdet jäljet ristiin ja tämä oli varajälki no 2. Metsää olisi ollut käytössä vaikka kuinka. No, bad luck.  Onneksi Heli oli mukana, en varmana olisi löytänyt takaisin tottiskentällekään. Tuomari siellä jo odotteli meitä,  kysyen jatkammeko ? No totta Mooses. Ei urheilua kesken jätetä. Kuudesta kilpailijasta kolme lähti kotiin kun kepit eivät löytyneet. Magille melkein kanisterillinen vettä niskaan ja lymfa-alueille ja Päpän ohjeiden mukaan tehty superboosteri naamaan (kananmunankeltuaista, hunajaa, kananmunankuoria ja kissojen Shebaa + vettä) .  Minulle Pepsi Maxia ja vaatteiden vähennys. Kämmenet olivat melkoisessa pilkkukuumeessa männynneulasten kosketusten jäljiltä. Nyt kreppaan niitä jälkiä jotta saan tarkkuutta, sekä pääsen kouluttamaan  ja harhatkin olisi kiva juttu jonkun tekemänä. Jäljestämisen pitää kuitenkin olla koiralle mieluisaa, jota se onkin kun sieltä saa ruokaa.
Ei tulosta jäljeltä näistä kisoista.

Tracking catastrophe

My friend on behalf of the organizing GSD Club told me that terrain is good pine woods. True, besides for us. Our track went in a so called years ago all trees chopped down woods. Pine trees were about two meters high, and in between them were huge piles of last year or two years ago chopped dry birch piles, up to my thigh. Temperature there was about 30 degrees Celcius. At that time I missed our spring, which was cold and seemed to last forever. Because I have allergy for all pines and spruces, I had to take a jacked on. Still my palms were like I had a smallbox after the tracking. Not to mention that we both, Magi and me, were almost going to faint. It was practically almost impossible to go forward and I almost crawled over the birch piles. Magi cought stuck from her harness many times, and was really exhausted trying to find the sticks. Heureka! She found the first three marked sticks, my heart bumping like a crazy. Magi tracked most of the time her eyes shut and neither did I see anything while sweat dropping to my eyes all the time and glasses really foggy. We just had to rest for a while. I poured the water , which I had with me, on her, but she stayed down lying. Then it happened, my worst nightmare. I saw two joggers with their golden retriever walking on a supposed track. Magi took the track a while, and then moved to a path. I knew she was tracking the newest tracks. I tried to go backwards and start again, but she took the ( F-word) track  again. Then she laid down so exhausted, that I thought she has something seriously wrong with her. We rested for a while, and then I knew we already were on overtime, so no point of trying to continue. If you ask my opinion (which you propably don't;) ) this was a super rescue dog track, which Magi is not. She got the remaining watersip, and we somehow managed to find our way to our parked car. My palms were quite itchy but I did not care. My main concern was my belowed dog. No result.
Three of six competitors left the game and went home - and they tracked in the pine woods.
 
Tottelevaisuus
Koska jäljellä oli enää kolme kilpailijaa, tuomari pyysi meitä tottelevaisuuteen kunhan olemme valmiita. Aloituksella oli jokseenkin kiire, sillä odotettavissa oli ukonilma (jota ei koskaan tullut ) . Ilmoitin että koiran on saatava levätä kymmenen minuuttia. Koirani hyvinvointi menee kilpailusuorituksen edelle joka tilanteessa. Tämä sopi tuomarille. Magi sai puoli kanisterillista vettä niskaansa ja olimme valmiita aloittamaan. Tiesin heti että tästä ei hyvää seuraa, koira oli niin väsynyt. Ei seurannutkaan, siitä seuraamisesta. Magi laahusti oikeasti kuin vanha lehmänkanttura laitumella. Siitä edistämisestä ei ollut tietoakaan ( huom: minähän sanoin ettei se kisoissa....). Muut liikeet olivat juuri tasisen varmaa Magia. Koira istuu liikkeestä kun käsketään ( ei nyt ihan nopeimmalla mahdollisella tavalla), menee maahan liikkeestä kun käsken ja tulee luokse laukalla, mutta viimeiset askeleet/askeleen ravilla, ja jää seisomaan niille sijoilleen kun käsken. Ainoastaan väsyneen koiran hyppynouto molempiin suuntiin oli pienellä kosketuksella esteeseen. A-esteellä näin silmäkulmastani että koiruli kävi nuuskimassa jotain, mutta sieltä se kiipesi kapulan kanssa takaisin ihan nätisti. Olin sohinut jotain vasemmalla kädelläni - niin varmaan kun välillä en tiennyt oliko koira oikealla paikallaan , hih. Hups. Taas se meinasi hyytyä henkilöryhmään.  Sitten se eteenmeno, josta olen sanonut ettei tarvitse pyytää treeneissä maahan, kyllä se kisoissa menee. Niin meni ja lähti lujaa. Paikallaolo häiriön alaisena on aina taattua tavaraa.
Pisteet 92/100. Tämä meni todella yli odotusten !!!!! Suuri haaveeni on aina ollut että pääsisi tottiksen yli 90 pistettä ja nyt se on plakkarissa. Me happy! Mahtavat pisteet ottaen huomioon että koira on alun pitäen koulutettu eri neuvojen avulla liian matalassa vietissä. Ei kun uuteen kokeeseen vaan. Maailma ei tästä heilahtanut suuntaan eikä toiseen. Pidän aina etusijalla koiran terveyttä ja hyvinvointia, viis tuloksesta.


Obedience
 
Magi was really exhausted in obedience. The judge told us to be ready immediately, to which I responded that my dog will rest 10 minutes. That was fine. I knew that all the work we have done with our trainer during the winter and spring to improve her heeling, went in the orbit. It did. Her state of mind was near to an old cow walking on a pasture. Anyway, I know that she obeys all the commands I give her in other movements. Stay under a disturbance, while the other dog is performing is secure, no matter if an aeroplane lands nearby. Sit on command while I continue walking was excellent as usual, same with down, when I continued walking excellent. Come on command excellent. Moving from my front to aside was though lazy , and I had wawed my hand. Ooops. Stay standing while I continued walking excellent as usual. All the fetching with obstacles were also excellent : over the hinder she touched slightly on both ways. A-hinder was very good though I saw from my corner of eye that she stopped sniffing something before taking the fetching stick into her mouth. She climbed still back nicely, withouth any extra command. Going forward with full speed on command was also excellent, in spite of that I never ask her go lay down in trainings. "She will go when I ask her". She did.
 
I'm very pleased with my girl. She always gives her best and obeys my commands.
Points total 92 out of 100. Never in my wildest dreams I thought that we reach such a high points. My dream come true. No problem we did not get the result, because of tracking failure. My dog's health is an issue number one, which I never risk. After three weeks we try again. Me very happy !
 
 
Posted by Picasa

maanantai 29. huhtikuuta 2013

Keväthommia - Working and spring fun


English text is  between pics, as usual. Please enjoy!

Pics will be bigger, and better quality, if you click them open.

Klikkaamalla kuvia, saat ne suurempina ja parempilaatuisina.





What a job! Magi is a working line (actually mixed according five generations)

Emme olleet jälkileirillä. Emme , koska metsässä oli vielä liian paljon lunta. Jälkeä sen sijaan on ajettu viime päivinä muutaman kerran metsässä, ja kerran nurmikolla. Ensimmäinen metsäjälki oli lähimetsässä. Ei kovin pitkä. Mitä? Magi, joka ei ota takajälkeä, teki sen janalta. Pääsipähän korjaamaan ennen koetta. Kaikki neljä keppiä kyllä napattiin suuhun, ja pyörähdettiin minua kohti. Tämä on Magin tapa ilmaista kepit. Siinä saakin olla tarkkana, ettei se pudota keppiä takaisin maahan. Kerran meinasi jälki hukkua, kun oli kuulemma vaikeaa mennä mäyrän kakkatornin vierestä. Ruokapurkki löytyi kuitenkin. Samana päivnä tämä karvapylly yllätti minut: olin tehnyt Pasolle nurmikkojäljen kaarevaksi loppua kohden. Pasohan jäljesti kuin juna, mutta muutama nakinmurunen jäi silti jäljelle. Myöhemmin iltapäivällä muistin että nurmikolla on jäljen aloitusmerkki, ja menin hakemaan sitä pois. Kas vaan, Magi pyyhälsi paikalle ja ajoi koko jäljen askel askeleelta - vapaana!

Eilinen jälki sen sijaan oli yllätyksiä täynnä. Lähtiessäni tekemnään noin 600 metrin jälkeä upposinkin heti alkuunsa suolle nilkkoihin saakka. Onneksi oli kumisaappaat jalassa. Taas janalta takajälki. Argh. Sen jälkeen loiskittiinkin useimmiten vedessä. Sieltä niitä keppejä noukittiin. Itse epäilin, onnistuuko noin kostealla pohjalla jäljestäminen,  mutta Magi ei epäröinyt hetkeäkään. Jälki jatkui melkoisen leveän hiekkatien yli ja yli hiekkakasan. Ei ongelmia. Jei!. Teemana oli erilaiset alustat, joten seuraavaksi ylämäkeen kiviseen kangasmetsään. Alku meni hyvin , mutta sitten koiralle tuli uskon puute. Olo oli kuin karusellissa - ainakin Magilla. Siinä se pyöri yrittäen löytää jälkeä. Loppujen lopuksi oli pakko palata kohtaan, josta jälki hukkui. Loppu meni hyvin ruokapurkille. Kävi siinä mielessä jos jonkinlaista ajatusta: mitä nyt tehdään? No, kysyin viisaammilta ja vastaus tulee tänään. Kepit kuitenkin 5/6.


Magi waits for her obedience turn in my training field


Yay! Snow has finally melted. We were supposed to go for a tracking camp a week ago, but forests were still full of snow. So I did a couple days ago two tracks for her in nearby forests. On first track she took the back track, which she normally never does. Good thing is, that she did it now, not in upcoming competition, and I was able to correct her. Otherwise tracking was OK. She hesitated only once, because she didn't want to go by a badge toilet pile, found on a track. She picked all four sticks and found her way to the food jar. In the afternoon Magi really surprised me. I had done a track for Paso on my training field's lawn with tiny pieces of sausage. Paso tracked well as usual. After fussing in my garden I remembered that the track marking stick was still on my lawn on the other side of the house. When going to pick it, Magi just flew there and tracked the whole track - every step - off leash!

The second track I did yesterday, was quite difficult (partly by mistake). First section was kind of swamp, water up to my ankles. I was quite astonished how good she took the track and picked the sticks for me in this part - after taking a back track once again from starting line. Arggh. Then came a new section for her: over  a quite wide hard sand road, and after that over a sand pile. No problem. Then we continued to a dry pine/mixed tree forest uphills. In the middle she lost the track. The fussing around felt like a carousel to me. I let her find the track for her own, and when she did not, we returned to a spot where track was lost. Then Magi found the right track, and the rest went smoothly to the food jar. Sticks she picked 5 out of 6.  Before I do another track, I wait for answer what went wrong. Thank God for specialists. 

" Now my son Paso, don't fuss around all the time!"


Muuten vietetäänkin ihan tavallista maalaiselämää. Tai no, en ole ihan varma tästä tavallisuudesta. Pikkasen taitaa minulla viirata päästä kun olen koko ajan jonkinlaisen työkalun, tai muun härvelin kanssa pesemässä, rapsuttamassa, kuopimassa , tai vähintään järjestelemässä jotain. Koirat ovat mukana pihalla koko ajan. Magi tyrkyttää niitä parsimaneulan kokoisia oksanpätkiä, tai havunneulasia "heitä, tämä !". Juupa juu. 

Spring sun is so bright that she mostly keeps her eyes half open


When the spring came I got some extra energy. Dogs are free in my yard, and we do all the digging,  removing dry leaves ( a lot!), washing tile patios, stoned walking paths, my "human cooking pot"!, clipping bushes and apple trees, and so on. For me this feels like a working camp. everything must be clean and neat ;) Sometimes Magi is really annoying, because she carries pieces of branches thin as a needle in her mouth and sits all the time in front of me whining " throw this for me!" Arghhh, the objects are so small that I mostly don't even see them. She also buried some marrow bones into my flower benches. Bye bye, coming  flowers just flew away! Magi also is a bad girl now: she learned Paso to do the same thing. Well, I have seen those flowers last spring and years ago, so no problem. 

This was quite a job to get Magi and Paso sit together. Magi was no problem, but Paso wanted to come to me. One minute was fine. 


Obedience has had a break, since our super trainer has a lot to do with her own puppies. I have done parts of obedience with Magi on my own. Hope I haven't spoiled the energy we reached over the winter.

Tottista olen vääntänyt itsekseni supertreenarimme hoitaessa omia pentusiaan, ja muita koiriaan. Toivon etten ole pilannut talvella saavutettua vireyttä ja tunnetilaa. Odotan pääseväni vielä treeniin Magin kanssa muutamia kertoja ennen koetta.



Posted by Picasa

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Pääsiäispuput - Easter Bunnies

Klikkaa kuvat isommiksi, näet ne parempilaatuisina.

Please click the pics, and you see them in better quality and bigger.

English text is in between pics.

"My Jolly Ball. No, mine!"

Tätä se taas on. Minun pallo, eikun minun! Äiti ottaa aina koko kidan otteen pallosta, ja poika vetää äitiä pitkin pihaa naru suussaan. Näitä pallojahan oli kaksin kappalein, mutta keltainen - se isompi - otti ja kuoli. Yritin kaikenlaisilla työkaluilla irroittaa riekaleisesta pallosta sitä narua. Ei onnistunut. No, tein sitten jollain pihdin näköisillä vempeleillä hieman tuunausta rikkipurtuihin reunoihin. Taas pelaa.


Magi and Paso thought to go for a walk 


It's amazing how these two crocodiles can tear these Jolly Balls. They were supposed to last forever . Hahaah. Magi's and Paso's forever was a little over one week. I already threw away the bigger yellow one. I tried to get the rope out of the broken ball with no success.  All tools I have, were on use. Finally I just clipped sharp and broken parts of the ball with a tool named....something.


Easter Bunnies rest for a while

Yhden hyvän puolen löydän tästä talvesta, joka ei millään meinaa kääntyä kevääksi. Koirat ovat puhtaita! Ei sen puoleen, mieluustihan minä pyykkään kurakelien tullessa kahta karvapyllyä, joista lähtee nyt ihan tuhottomasti karvaa. Yleensä en harjaa koiria, mutta nyt on irtokarvat poistettava, sillä itse olen lähinnä gorillan näköinen. Nämä talvihousut ovat jotain ihmesähkö-materiaalia, jotka keräävät karvat nilkoista takapuoleen saakka. Meitä on tässä huushollissa kolme karvapyllyä.  Fleece-pusero oli myös aika kätevä :)

Climate change is here in Finland for sure. I just wonder will spring ever come! Never ever (in my bad memory) spring has been this late. My lawn is under very well packed snow. Just wonder will it melt before summer. Both dogs are loosing their fur. That's a good sign anyway. I never brush my GSDs, but now I have to brush the loosing hair a bit. In this household there are three fur asses. My winter pants are some poor electric material and collect all lost hair from floors up to my ass. I look like a gorilla :) 

" Faster mum!" 


Hankitreeniä, hankitreeniä. Kuinkahan hyvä kunto noilla karvapyllyillä oikein on kun kesä saapuu? Minulla voi olla hankala pysytellä jälkiliinan perässä kun Magi pyyhältää metsässä keppejä etsien. Se hyvä puoli kahden koiran omistamisessa, kaiken muun lisäksi, on että oma kuntonikin on noussut. Lenkit ovat pidentyneet pakostakin noin kahdeksaan kilometriin. Pellon kautta ei vielä pääse oikaisemaan. Tosin en sentään joka päivä tällaisia himokävelyitä tee, usein tyydytään neljään ja koirat painelevat osan matkaa hangessa.

The good thing about this snow is, that both dogs are surely in good condition. We walk almost every day about eight kilometers, and the shorter walk is about four kilometers. My condition is mush better. 

Stay


"Maa" on Magin paras tottelevaisuusliike. Siinä pysyy kuin tatti, laskeutukoon vaikka helikopteri viereen. Tämä käsky on melkoisen usein käytössä myös pihalla, kun kaksikolla alkaa mennä liian lujaa. 
Näkisitpä vaan kun Magi on aivan kuin eri koira tottiksen osalta. Viettiä löytyy. Jos tämä treenaaminen olisikin helppoa, minäkin olisin jo SM-tasolla. Mitä enemmän tehdään hienosäätöä, sitä vaikeammaksi käy. Nyt ongelmana on edistäminen. Tosin eilisissä treeneissä sain treenariltamme Päpältä työkalut tähänkin ongelmaan. Magi on kyllä aika liikuttava, se yrittää oikeasti tehdä täysillä. Päpä kommentoikin että koira on niin tosissaan, ja koittaa ymmärtää miten täytyy toimia.
Selässäni on magneettipallo, jonka kanssa toimimista varoitettiin heti alkuunsa: "älä laita voimakasta magneettia luottokorttien, kännykän tai muiden elektronisten laitteiden viereen". No, laitoin pallon kaupasta lähtiessä luiden päälle muovikassiin,  hups, jäin kassin kanssa kiinni kaupan oveen. 
Magi kyllä älyää hakea palkan selästäni jos käännän kylkeä. Äly loppui siihen kun seisoin tikkusuorana ja sanoin "zip". Ei mitään. "Zip,zip,zipzipzipzip". Pikkuisen treenaria, treenikavereita ja minua nauratti. Kisapaikkoja PAJÄ kakkoseen on varattuna peräti kolme. Kai niistä jostain läpi pääsee. Tottiksesta en ollenkaan ole huolissani. Jälkeä olisi kiva päästä treenaamaan ennen ensimmäistä koetta. Kahlaa tuossa lumessa sitten :)

" Stay" is absolutely Magi's best obedience movement. She stays laying on command, no matter what happens. I trust her completely in upcoming competitions. She stays no matter when a helicopter lands by her side. I'm so happy that we have a super trainer. My Magi is like another dog in obedience. She is eager to complete and at the same time very serious by with every movement. If this training would be easy I would be in some international level. This becomes more difficult the more we progress. Heeling a bit too much front is now the problem. To solve that I bought a magnet ball for my back. Reward from my back is the solution for heeling too front. When I bought the magnet ball the trainer warned me to keep the strong magnet away from credit cards, cell phone and other electronic equipment. Hahaah, when I left the shop, I threw the ball into a plastic bag above marrow bones. My bag was stuck into the shop door :) 
Magi had a bit hard to understand that her reward comes from my back. When twisting my body a bit, she took the ball from my back. Me staying completely straight and said the word "zip" nothing happened. She stood behind me watching the magnet ball and me repeating "zip,zip, zipzipzip". Our trainer, training companions an me bursted out laughing. I'm quite pleased the obedience part, but worried about the snow situation before we compete the first time this year. We have to get in the woods for practice tracking .


Easter Bunnies keep rolling rolling, rolling

 
"Mum, move!!!" " Shut up son and just jump like bunnies do!"
(after this mum showed how to jump into the deep snow - son jumped on mum - mum got angry- son jumped once again on mum - mum got really angry :))


Seuraava päivitys huhtikuun loppupuolen metsäjälkileirin jälkeen.

Next update after tracking camp at the end of April (if the snow has melted)

Posted by Picasa

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Palloleikkejä - We have new balls

Please click the pics to get them bigger and better quality
Klikkaa kuvat suuremmaksi ja paremplaatuisiksi

Jotain ulkoviihdykettä oli näille kahdelle riehupellelle keksittävä. Vaihtoehtona oli erilleen ulkoiluttaminen, tai huomion suuntaaminen johonkin muualle kuin toisen kiusaamiseen, ja jatkuvaan haukuntaan.  Heureka! Kuukauden raakamuonavarastojen täydennyksen yhteydessä Top Dogissa oli näitä palloja.
Magille olisi sopinut vaaleanpunainen iso pallo, mutta tyytyypä koiruli tuohon  keltaiseenkin, paitsi silloin, kun se haluaa leikkiä molemmilla yhtä aikaa. Nämä ovat sopivan pehmeitä, jotta puruotteen saa myös pallosta. Aika kyytiä pallot saavatkin.Ulosmennessä äkkiä lirit, ja sitten pallolle. Sain tämän pinkin pallon avulla Pasonkin saaliinkin kivasti auki. Magi auttoi siinä pitämällä pallosta tiukalla otteella Pason vetäessä narusta.  Pasolla on hieman pienempi pinkki versio. Tai no, kumpi on kumman, ei ole ihan veteen piirretty viiva.



These two; mother and son begun to play quite rough outside in my yard, so I had to figure out some activities for them, or let them  out separately. The solution for that came to me, when I went to buy their monthly raw food supplies from my friend's pet shop, specialized for raw food and working dog equipment.  Soft balls, with ropes!  I bought two. The balls are very handy. Both dogs can have a mouthful grip from the ball, or pull it from the rope. Usually these two, mother and son, want to have the same ball. Then the game is on. Surprisingly Paso is already stronger in spite of his 7 months age. They like these new toys so much, that when I let them out from the door (after sitting and waiting patiently ), they just do a quick pee and run straight to the balls. It's quite fun to watch when Magi has a good grip on the ball and Paso is pulling from the rope.


Tästä inhottavasta talvesta on revitty koirien kanssa irti kaikki liikkumalla luonnossa useita tunteja päivittäin. Ainoa positiivien asia, jonka talvesta löydän, on se, että koirat ovat aina puhtaita lenkkien, ja muun ulkoilun jälkeen. Kunhan lumet joskus sulavat, täytyy varmaan laittaa ulos kylpypaikat molemmille, jottei se kaikki kura tule sisään. Tuplakoirat - tuplakurat.


The winter just continues and continues. Blaaah. As I have written before, I rather would like to live under palm trees, in some warm climate. The only thing which I like with my GSDs is, that they are very clean all the time, after running and rolling in the snow. Usually they both are free on my yard, but still we walk about two hours, or a little bit less in the forests, and local narrow roads. Good exercise for all of us. When this snow begins to melt some day, the washing- gogs -roulette begins. Maybe I learn them to go to my "human cooking pot" in the backyard for a swim :)


"Kettutyttö" vauhdissa. Tätä se on pellolla koko ajan., Loikka, hyppy ,haukku, loikka, hyppy, haukku...pää hankeen. Tämmöinen Magi on ollut koko pienen ikänsä. Tapansa kullakin. Vaikka Magin paino ei kovin ole laskenutkaan - se pyörii siinä 33 kilon paikkeilla - läskiä ei kupeilla ole nimeksikään. Lihasta koko koira, ja vielä  melkoisen hyvä kunto. Muutamana päivänä on vauhti ollut niin hurjaa, että Magi on ontunut muutaman askeleen. En ole huolissani, sillä kun otan koiran "hallintaan", kaikki on normaalia, ei aristusta palpoidessa missään kohtaa.


Magi has done these "fox jumps" all her life. Good exercise for muscles. Her weight still is few kilos too much, about 33 kilos, but it's all muscles now.

Mitäpä tässä muuta kun kurakelejä odottelemaan :)
Bye for now. Please leave your comments underneath!

Posted by Picasa