Sairasloma ja treenitauko

" Hop,hop,hop"

Terve taas hyvä lukija. Juu, on se pakkasia pidellyt. Parhaimmillaan elohopea huiteli -30 asteessa. Hrrrr. Magi olisi kyllä viihtynyt ulkona lumikuoppia kaivamassa ja kettuhyppyjä hankeen tekemässä vaikka kuinka kauan. Vasen takatassu vaan ei tykännyt kylmästä. Minä taasen en saanut tungettua päälleni niin paksua vaatekerrosta, että takki olisi mennyt suosiolla kiinni koko komeuden päällä. Pikku lenkkejä kuitenkin urheasti teimme, minä kaulaliina naamalla ja rillit hengityksestä huurussa.

Treenitkin on täällä eskimolandiassa peruttu kylmyyden vuoksi, joten tilasin Magille sen omaeläinlääkäri Maijalta ajan korvakontrolliin ja kauan vaivanneen kaulan talipatin poistoon.

" No hei, ala vetää, minä ååkaan!"

Tukkeutunut talirauhanen on kuulemma tyypillinen saksanpaimenkoirien kosmeettinen vaiva. Talirauhanen tulee tukkeutuessaan Pisan tornia muistuttavaksi kohoumaksi, johon voi itsekin tehdä neulalla reiän ja puristaa talin pois. Näitä pikku operaatioita on tehty useamman kerran. Nyt koirulini oli näppäränä tyttönä saanut raavittua patin auki takatassunsa kynsillä. Tietty patti tulehtui ja  sohvatyynyni olivat märkäisen eritteen peitossa.

Maijan vastaanotolla paikalla oli kaksi muutakin valmistunutta eläinlääkäriä uutta oppimassa. Maija kertoi että tukkeutuneista talirauhaspateista ei kehity mitään vakavampaa, mutta nyt kaivetaan rauhanen puhtaaksi sen syvimpiä sopukoita ja liepeitä myöten. Magi sai rauhoitteen lähinnä korviaan varten, joten samassa yhteydessä voitiin näppärästi hoitaa tämä toinenkin juttu. Ensin puristettiin kaikki vaalea tali sormilla niin syvältä kuin saatiin. Sen jälkeen pattiin tehtiin skalpelilla isompi viilto, jotta päästiin bänkseillä vetämään rauhasta pohjia ja sivuliepeitä  myöten. Aika isoja klönttejä sieltä kraaterin uumenista tulikin. Me kaikki neljä läsnäolijaa huudahdimme ihastuksesta aivan spontaanisti yhtä aikaa "ooooh" viimeisenkin klöntin plumpsahdettua ulos kuopasta. Se oli siinä.

Puhdisteena chlorhexidiniä ja haavan sisälle Uusi-Seelantilaista Manuka lääkehunajaa. Semmoisesta en ennen ollut kuullutkaan. Maija valisti että nykyään otetaan vanhoja konsteja käyttöön, sillä antibiootti-resistenssit ovat oikeasti vakava vitsaus jo nyt. Haavan päälle laitettiin leikkaushaavoissa käytettävää sidetaitosta ja päälle verkkopaita matkan ajaksi. Verkkopaitahan on helposti hajoavaa, joten Maija kehoitti hankkimaan poolopaidan haavaa kynsiltä suojaamaan.

Tuolla tuo potilas nököttää paita päällään , jossa on  "Ipaneman tyttö"-tyylinen solmu . Haavan sisään laitetaan pari kertaa päivässä hunajaa ja ympäristö putsataan desinfektio-aineella. Nyt ei kaunotar olisi näyttelukunnossa. Lavan ja kaulan liitoskohdasta on ajeltu karvoja melkoisesti. No, ei haittaa, eihän me näytelmiin muutenkaan....

Jee! Korvassa ei näkynyt enää vilaustakaan polyypista. Tärykalvon reunassa oli jonkun verran vahaa, joka liotettiin pois. Sain testattavaksi ison pullon uutta korvapuhdistetta, jolla lotrailen aluksi kolmen päivän välein, ja sen jälkeen kerran viikossa tai kahdessa. Magi on sairaslomalla 1-2 viikkoa ihan sen takia, että talirauhashaava kaulalla saa rauhassa parantua. Haava on nimittäin sellaisessa paikassa että se aukeaa helposti lavan liikeiden mukana. Juupa juu, tällä koiralla ne lavat liikkuvatkin tosi ahkeraan:).

Ai niin, punnitsin samalla eläinlääkärikäynnillä kaunottaren. 31,2 kg. Sama kuin viimeeksi. Minä oletin että Magi olisi hieman laihtunut - eipä ollutkaan. Heippa seuraavaan kertaan.

PS. Ensimmäinen poolopaita on jo yltä päältä lumessa. Riekkupelle-potilas karkasi umpsukkulaan hankeen. Ei muuta kun rättikauppaan:)

Pentusuunnitelmat 29.11.2011 blogissa

No english version this time. Sorry. Use the Google translator, hahaaah.