"Mitäs nyt keksisi? Taidanpa käydä kurkkaamassa myyrätilannetta" sanoi Magi tässä päivänä muutamana. Siitä se sitten lähti. Minun tarkoin varjelemieni pensasmustikoiden edessä oli myyränkekoja. Magi ajatteli vähän suurentaa yhtä niistä. Sitä ennen on lammelle vievä nurmikko saanut uuden ilmeen: kuoppa, kuoppa, kuoppa. Se juttu taasen sai alkunsa siitä, kun kaadoimme kaksi suurta haapaa, ja ne sivujuuret rupesivat kasvamaan uutta metsää minun nurmikolle. Magin mielestä homma hoituu kun kaivaa juuria ylös. Jep.
Myyrät ovat sitten eri juttu. Kontiaisten kekoja on siellä täällä ihan riittämiin. Olikohan yhden keon sisällä kontiaisen haju? Tiedä häntä, mutta kaivuuhommat alkoivat toden teolla. Kuopasta tulikin todella syvä, ja mullat lensivät pensasmustikoiden juurelle. Välillä autettiin nurmikkoakin hampailla. Meteli oli myös melkoinen. Vissiin se haukkuminen auttaa asiaa. Ei niin hieno neiti homman loputtua - eihän?
Ei ihan mahdu kääntymään , mutta syvä on.
Tekniikassa olisi hieman hiomista, sillä kuopan malli oli melko kapea. Pylly jäi lopulta näkyviin.
Tänään kaivuutaidot pääsivät käytäntöön. Istutin ruukkuihin kuihtuneiden orvokkien tilalle isoja samettiruusuja mutta kas, ei ollutkaan multaa. Kaivurin kanssa "savannin" reunaan, jossa jo melkoinen kuopan alku. "Kaiva Magi" ja hupsista, eipä aikaakaan kun kuopan reunoilla oli niin paljon multaa, että saatoin lapioida sen pesuvatiin ja siirtää kukille. Kätevää. Tosin Magi oli sitä mieltä että hän haluaa sen lapion myös. Vein sen palkaksi multakuopan viereen ja yritin tuoko käskyllä - tuo. Toi hyvin, melkein käteen.
Aamutuimaan otettiin vähän tottista. Teemana seuraaminen-liikkeestä istu-seuraa. Pari askelta kerrallaan. Istuminen on viime aikoina jäänyt vinoon ja väljäksi, ja asiasta on huomautettu. Tehtiin työtä niin että avasin vasemman käteni alas viistoon ja sain koiran kinttuni ja käden väliin. Rauhallisia silityksiä kun koira oli tiiviisti. Näin neuvoi eilen koulutusohjaajamme Jaana. Alkuun oli vaikeaa, mutta sitten juju löytyi. Nyt pitäisi olla hyvä. Tehtiin myös liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo. Tämä on Magin bravuriliike.
Keppi-ilmaisut olivat myös hauska juttu. Magin ilme oli kyllä näkemisen arvoinen kun se kepin suuhun ottaminen ja sylkäisy eivät riittäneet, vaan piti myös mennä maahan. "Täh?" - se sanoi.
Iltapäivällä menen tekemään nurmikkojäljen. Laitan joka askeleelle, tai joka kolmannelle makkaran, jotta tarkka nenätyöskentely palaa taas siihen mitä se on ollut. Eilen meni vähän hosumiseksi treeneissä nimittäin. Illemmalla lenkille. Siinäpä se.
Olisi oikeasti kiva kuulla teidänkin tekemisistä ja saada vinkkejä. Esimerkiksi nouto on seuraavana vuorossa, tosin ei ole kiire. Magi kyllä tuo mitä pyydetään, sekä myös mitä ei pyydetä. - noin 500 käpyä päivässä.
PS. Eilen oli pihallamme ketarat kohti taivasta kuollut kontiainen. Ihan ehjä sellainen. Mistähän tullut siihen kuolemaan? Oli sillä komeat lapiot etutassuissa. Magia ei kiinnostanut.
Hauskaa tuntuu Magilla olevan! Kyllä tämä on koiran elämää parhaimmillaan. Työtä ja touhua riittää.
VastaaPoistaKommelluksia sattuu milloin missäkin asiassa itse kullekin. Ja koirat kun on niin erilaisia että minulla ainakin on ollut miettimistä, miksi toisen kanssa ei tehoa se mikä toisen kanssa.
Esim. nartun kanssa oli ongelmia noutokapulan kanssa, Pojun kanssa ei lainkaan. Ehkä osasin jotenkin kertoa paremmin tai ehkä Poju osaa keskittyä (joskus) paremmin töihinsä. Nartun kanssa suuri ongelma oli esteet aluksi (nyt ei enää saisi millään pois, muttei saa kiipeillä eikä hypätä), Poju mielellään hyppää ja kiipeää.
Myös nartun ja uroksen ero on meillä ihan selkeä, toinen nyt vaan on hidas..... arvaa kumpi :D
Toinen on luonteeltaan nöyrä ja herkkä, toinen jäärä. Toisen vietit kantaa, toisen ei.
Myyristä puheen ollen, meidän pihalla ei tänä vuonna ole ollut juuri lainkaan kekoja. Johtuneeko näistä temmeltäjistä? Vaan eipä ole uusia istutuksiakaan, kts. ed. huom.